Prin­ses­sa­hel­mo­ja, jän­ni­tys­tä, askel­ten las­ken­taa – Iin Wan­hat tanssilattialla

Iin lukion van­him­mik­si oppi­laik­si juu­ri muut­tu­neet toi­sen luku­vuo­den opis­ke­li­jat käyn­nis­ti­vät van­ho­jen­tans­sien esiin­ty­mi­sen­sä perin­tei­seen tapaan tei­ni­po­lo­nee­sin aske­lin. Aamu­päi­vän ensim­mäi­sen tans­sie­si­tyk­sen alus­sa oli per­jan­tai­na opis­ke­li­joil­la vie­lä mel­koi­nen jän­ni­tys pääl­lä, sen tun­nus­ti­vat tilai­suu­den jäl­keen monet.

Tans­si­pa­rien puo­les­ta puheen piti­vät Pep­pi Riek­ki ja Lil­ja Lohi­lah­ti, jot­ka suun­ta­si­vat lukui­sat kii­tok­sen­sa eten­kin lukion lii­kun­nan­opet­ta­jil­le Johan­na Esko­lal­le ja Jou­ni Väli­pa­kal­le, jot­ka tans­si­joi­den aske­lia oli­vat väsy­mät­tä jak­sa­neet hioa koh­ti täy­del­li­syyt­tä. Lisäk­si kii­tos­ta sai­vat niin muut­kin opet­ta­jat kuin tans­si­joi­den van­hem­mat ja lähei­set. Kom­mel­luk­sia­kin puhu­jat tun­nus­ti­vat mat­kan var­rel­le mahtuneen.

Lop­pu­ku­mar­ruk­set sujui­vat aaltomeiningillä.

Hel­mat hei­lui­vat ja tan­gon tai­vu­tuk­set sujui­vat, kun alun jän­ni­tys oli ehdit­ty pur­kaa ensim­mäi­siin tanssinumeroihin.

Pep­pi Riek­ki (vasem­mal­la), Unni Ina­ri-Pies­kä ja Lil­ja Lohi­lah­ti oli­vat sat­san­neet pukui­hin, korui­hin ja kam­pauk­siin vaih­te­le­via sum­mia, mut­ta kaik­ki oli­vat sitä miel­tä, että sat­saus kan­nat­ti vaik­ka hie­man kal­liik­si tulikin.

Myös lukion reh­to­ri Han­na Lat­vas­ten­mä­ki suun­ta­si kii­tok­sen­sa nuor­ten itsen­sä lisäk­si hei­dän liikunnanopettajilleen.

– Pait­si että tämä tilai­suus on pysäh­dys, arjen ja juh­lan koh­taa­mi­nen, se on myös arvo­kas siir­ty­mä­ri­tu­aa­li, kun teis­tä on nyt abi­tu­rient­tien luku­lo­man alet­tua juu­ri tul­lut lukion van­him­pia oppi­lai­ta, olet­te siis astu­neet uuteen roo­liin, hän totesi.

Lat­vas­ten­mä­ki myös hok­saut­ti nuor­ten saa­neen tilai­suut­ta jär­jes­täes­sään oppia yhteis­työs­tä ja yhtei­söl­li­syy­des­tä sekä kär­si­väl­li­syy­des­tä, vas­tuun­kan­nos­ta ja luot­ta­muk­ses­ta toi­si­aan kohtaan.

Tans­sit ete­ni­vät cica­pon, tan­gon ja wie­ner­vals­sin tah­dein kat­ril­liin sekä Pas d’Espagneen, jota Iin lukion van­ho­jen­tans­sien ohjel­mas­sa ei ole näh­ty kym­me­neen vuo­teen. Pari­pii­ris­sä tans­sit­ta­van, alun perin Espan­jas­ta peräi­sin ole­van salon­ki­tans­sin perus­as­kel on valssi.

Tilai­suu­den lopuk­si näh­tiin perin­teek­si muo­dos­tu­nut Wan­ho­jen oma tans­si, jos­ta ei täl­lä­kään ker­taa vauh­tia tai eri­lai­sia musiik­ki­la­je­ja puuttunut.

Päi­vän ensim­mäi­ses­sä esi­tyk­ses­sä ylei­sön muo­dos­ti­vat suu­rel­ta osin ala­kou­lu­jen oppi­laat, joi­den jou­kos­ta tilai­suu­den päät­teek­si löy­tyi mon­ta inno­kas­ta tans­sah­te­li­jaa eri­lai­sia aske­lei­ta tans­si­joi­den kans­sa kokeilemaan.

Tans­sie­si­tyk­set jat­kui­vat vie­lä toi­sel­la päi­väe­si­tyk­sel­lä sekä tans­si­joi­den van­hem­mil­le suun­na­tul­la iltaesityksellä.