Nel­jä aluet­ta Suo­mes­sa saa tau­ti­va­paan ase­man lohi­ka­lo­jen IHN-tau­din osal­ta, Ii mukana

Nel­jä aluet­ta sai tau­ti­va­paan ase­man lohi­ka­lo­jen tart­tu­van ver­ta­muo­dos­ta­van kudok­sen kuo­lion eli IHN-tau­din osal­ta 15. syys­kuu­ta. Alu­eet sijait­se­vat Iis­sä, Ter­vos­sa, Kaa­vil­la ja Nur­mek­ses­sa. Asias­ta ker­toi maa- ja metsätalousministeriö.

Suo­mes­sa todet­tiin IHN-tau­tia ensim­mäi­sen ker­ran vuo­den 2017 lopus­sa. Ter­vos­sa sijait­se­va kir­jo­lo­hen poi­kas­lai­tok­ses­ta tau­ti oli levin­nyt kir­jo­lo­hen poi­kas­ten muka­na kalo­jen pito­paik­koi­hin Iihin, Kaa­vil­le ja Nur­mek­seen. Tau­ti todet­tiin myös toi­ses­sa Ter­vos­sa sijait­se­vas­sa pito­pai­kas­sa. Tau­din alku­pe­rän sel­vi­tyk­ses­sä ei sel­vin­nyt se mis­tä tai kum­paan Ter­vos­sa sijait­se­vis­ta pito­pai­kois­ta virus ensin tuli.

Tau­ti hävi­tet­tiin lopet­ta­mal­la tai teu­ras­ta­mal­la tar­tun­nan saa­nei­den pito­paik­ko­jen kaik­ki kalat sekä puh­dis­ta­mal­la ja desin­fioi­mal­la lai­tos­ten raken­teet. Tämän jäl­keen lai­tok­set pidet­tiin ensin tyh­jil­lään kalois­ta, min­kä jäl­keen niis­sä sekä ympä­röi­väl­lä alu­eel­la on suo­ri­tet­tu seu­ran­ta­tut­ki­muk­sia sen sel­vit­tä­mi­sek­si, esiin­tyy­kö alu­eel­la edel­leen IHN-tau­tia. Uusia tau­ti­ta­pauk­sia ei ole ilmennyt.

Suo­mi teki Euroo­pan unio­nin lain­sää­dän­nön mukai­sen alus­ta­van julis­tuk­sen aluei­den tau­ti­va­pau­des­ta hei­nä­kuun alus­sa 2021. Euroo­pan komis­sio tai muut jäsen­val­tiot eivät esit­tä­neet huo­le­nai­hei­ta alus­ta­vis­ta julis­tuk­sis­ta 60 päi­vän kulues­sa alus­ta­vien julis­tus­ten jul­kai­se­mi­ses­ta. Aluei­den tau­ti­va­paus voi­tiin näin ollen vah­vis­taa MMM:n ase­tus­muu­tok­sel­la (819/2021).

Suo­mi ei kui­ten­kaan ole koko­naan vapaa IHN-tau­dis­ta, kos­ka Ahve­nan­maal­la todet­tiin ensim­mäis­tä ker­taa IHN-tau­tia kir­jo­lo­his­sa kah­des­sa kalan­vil­je­ly­lai­tok­ses­sa tou­ko­kuus­sa 2021. Tau­ti tuli alu­eel­le Tans­kas­ta tuo­tu­jen kir­jo­lo­hen­poi­kas­ten muka­na. Virus on eri tyyp­piä kuin aikai­sem­mas­sa epi­de­mias­sa levin­nyt virus, eikä epi­de­mioil­la ole teke­mis­tä kes­ke­nään. Ahve­nan­maal­la sijait­se­vat pito­pai­kat on nyt tyh­jen­net­ty kir­jo­lo­his­ta ja raken­tei­den puh­dis­tus ja desin­fek­tio ovat menossa.

IHN on lohi­ka­lo­jen tau­ti. Virus voi kui­ten­kin tart­tua myös mui­hin kala­la­jei­hin, esi­mer­kik­si sär­ki­ka­loi­hin. Virus ei tar­tu mui­hin eläi­miin kuin kaloi­hin, eikä kalan tar­tun­ta aiheu­ta kalaa syö­väl­le ihmi­sel­le tai muul­le tasa­läm­pöi­sel­le eläi­mel­le, kuten koi­ral­le tai kis­sal­le, mitään terveysvaaraa.

Sai­raat kalat ovat tyy­pil­li­ses­ti tum­mia väril­tään ja saat­ta­vat uida epä­nor­maa­lis­ti teh­den esi­mer­kik­si spi­raa­li­mai­sia tai syök­säh­te­le­viä uin­ti­liik­kei­tä. Oirei­na ovat ane­mia, nes­teen ker­ty­mi­nen vat­saon­te­loon ja pis­te­mäi­set veren­vuo­dot eri­tyi­ses­ti vat­saon­te­lon ras­vas­sa ja uima­ra­kos­sa. On huo­mat­ta­va, että saman­kal­tai­sia oirei­ta aiheut­ta­vat myös muut kala­tau­dit eikä diag­noo­sia voi teh­dä kalan oirei­den tai havait­tu­jen muu­tos­ten perusteella.