- Niirasen vetämät ulkotreenit ovat erittäin suosittuja, mikä ei ole ihme sillä häntä seuraa somessakin lähes 20 000 henkilöä.
- Ulkotreeneissä harjoitellaan kehonpainoilla ja kahvakuulilla. Jokainen saa tehdä liikkeet omaan tahtiinsa.
Iistä kotoisin oleva Mikko Niiranen on ammatiltaan fysiikkavalmentaja. Alalla jo 11 vuoden ajan toimineena hän tietää erinomaisesti millaisia hyötyjä liikunnasta on meille kaikille. Hän nostaa esiin, että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyn lisäksi liikunnalla on positiviinen vaikutus myös mentaalisella puolella.
– Liikunta on tosi suuressa roolissa hyvinvointimme kannalta. Terveyden ylläpitämisen lisäksi se helpottaa arjen jaksamista ja suorituskykyä. Sen huomaa jo yksilöasiakkaistakin, iäkkäämmätkin vuosia valmennettavana olleet ovat kokeneet tosi isoja hyötyjä nimenomaan näillä alueilla, Niiranen kertoo.
Niirasella on valmennettavia laidasta laitaan. Vasta-alkajista mennään aina jopa huippu-urheilijoihin asti. Lisäksi hän tekee koulutuksia ja mentorointeja muille liikunta-alan ammattilaisille. Juuri nyt hän järjestää syyskuun puoleen väliin asti myös ohjattuja ulkotreenejä Iin urheilukentällä sekä Oulun Heinäpäässä. Ulkotreeneihin voi osallistua maksua vastaan kuka tahansa matalalla kynnyksellä lähtötasosta riippumatta. Harjoitukset vedetään kehonpainolla ja kahvakuulalla eli välineitä ei tarvitse sen erikoisemmin olla.
Kun päätavoitteena on ylläpitää ja kehittää yleiskuntoa sekä kehon toimintakykyä, Niiranen sanoo harjoittelun kulmakiven olevan vastusharjoittelussa.
– Oli se sitten kehonpainolla, kahvakuulalla tai ihan vain kuntosalilla tehtyä reeniä, niin olen suuri lihaskuntoharjoittelun puolestapuhuja. Hyvin pitkälti suosittelen kokeneemmillekin treenaajille yhden raajan liikkeitä ja avaavia liikkeitä, joilla saadaan pitkiä ja laajoja liikeratoja käyttöön. Näitä tekemällä huomaa tosi nopeastikin todella isoja hyötyjä, Niiranen kertoo.
Suurimpana virheenä etenkin pitkään harjoittelematta olleiden kohdalla hän sanoo sen, että aletaan tekemään samoja juttuja kuin vaikkapa 10 tai 15 vuotta takaperin. Niirasen mukaan varsinkin miehillä on esimerkiksi juoksulajeissa taipumusta lähteä tekemään samalla tavalla kuin vuosia aiemmin.
– Sitten onkin yhtäkkiä takareisi rikki, Niiranen toteaa.
Kokeneempien liikkujien jokseenkin yleisenä kompastuskivenä Niirasen mukaan on puolestaan se, että tehdään harjoituksia, johon ei ole valmiuksia. Monet saavat hyvää inspiraatiota somesta, mutta treeni ei välttämättä olekaan itselle soveltuva.
– Siinä jos lähtee niin sanotusti mopolla moottoritielle ja alkaa tekemään liian kovia treenejä niin se voi muuttua sellaiseksi tekijäksi, joka vie motivaation tai rikkoo paikat, Niiranen sanoo.
Aloitti tavoitteellisen harjoittelun sitten täysin nollista tai vuosien tauon jälkeen, korostaa Niiranen joka tapauksessa valmentajasta saatavaa hyötyä. Hän suosittelee käymään paikallisella salilla tai etsimään somesta tai netistä jonkun, joka tekee liikuntaa työkseen.
– Valmentajan kanssa kun muutaman tunnin katsoo yhdessä niin hän saa hyvän kokonaiskuvan. Monesti osaa sitten sanoa, että mitä juuri sinä tarvitsisit ja mitkä ovat sun heikkouksia, joita voisi lähteä parantamaan. Sitä kautta pääsee sitten tekemään terveys edellä järkevästi ja nousujohteisesti niin sanottua hyvinvointiremonttia.
Monelle liikuntaa harrastaneelle tai tavoitteellisesti treenanneelle on varmasti tuttua myös motivaation kanssa painiminen. Aina ei löydy energiaa tai motivaatiota lähteä treenaamaan. Niirasen vinkki motivaation ylläpitämiseen on lyhyen aikavälin tavoitteet. Tavoitteiden ei tarvitse olla maata mullistavia, sillä jo pienestä pääsee alulle.
– Tavoite voi olla vaikka se, että sitoudut käymään reenaamassa kolme kertaa viikossa tai että parannat ruokavaliota tekemällä ruuat aina etukäteen, Niiranen kertoo.
Levon ja palautumisen roolia ei myöskään saa unohtaa. Jos ei palaudu kunnolla energiatasot valahtavat alas, mikä vaikuttaa omalta osaltaan myös motivaatioon. Ennen pitkää levon puute alkaa näkyä myös treeneissä sarjapainojen ja suoritustason laskiessa.
– Ei sitä turhaan sanota, että levossa kehittyy, Niiranen tokaisee.
Helppona ohjenuorana hyvinvoinnin edistämiseksi Niiranen neuvoo sisällyttämään aterioihin väriä.
– Ihan sama mitä syöt huolehdi, että jokaisella aterialla siellä on kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, marjoja, jotakin edes. Tämä takaa sen, että ruuasta löytyy päivän aikana riittävästi kuituja, vitamiineja ja hivenaineita, Niiranen vinkkaa.