Iin apteek­ka­ri elä­köi­tyy – jat­ka­jak­si entuu­des­taan tut­tu proviisori

Apteek­ka­ri Pirk­ko Kil­po­nen on jää­mäs­sä eläk­keel­le. Elä­köi­ty­mis­tä juh­lis­te­taan Iin ja Yli-Iin aptee­keis­sa kak­ku­kah­veil­la maa­nan­tai­na 24. hei­nä­kuu­ta. Vuo­des­ta 2008 seu­dun apteek­ka­ri­na toi­mi­nut Kil­po­nen on alan pit­kä­ai­kai­nen ammattilainen.

Kil­po­sen ura­pol­ku alkoi vuon­na 1985, ja tau­koa put­keen tuli lähin­nä äitiys­lo­mien ajan. Uran var­rel­le on mah­tu­nut usei­ta vai­hei­ta. Ammat­tiin hänet ohja­si kiin­nos­tus bio­lo­gian ja kemian sekä asia­kas­pal­ve­lun yhdis­tel­mää koh­taan. Pro­vii­so­ri­na Kil­po­nen ker­too olleen­sa useam­mas­sa aptee­kis­sa, teh­den aptee­kin­hoi­ta­jan työ­tä mones­sa näis­tä pai­kois­ta. Aika pro­vii­so­ri­na opet­ti hänel­le pal­jon apteek­ka­rin työs­tä. Näi­tä oppe­ja hän pää­si sit­ten sovel­ta­maan ryh­dyt­ty­ään apteek­ka­rik­si Simoon vuon­na 2001.

Simon aptee­kis­sa toi­mies­saan Kil­po­nen päät­ti, että Iin apteek­ka­rin pai­kan avau­tues­sa hän tuli­si sitä hake­maan. 22.6.2008 Kil­po­nen aloit­ti apteek­ka­ri­na Iin ja Yli-Iin aptee­keis­sa. Pai­kan saa­des­saan Kil­po­nen tie­si Iin aptee­kin ole­van ura­po­lun loppusuora.

–Simos­sa nau­res­ke­lin sitä, että kun Tero Vou­ti­lai­nen jää eläk­keel­le Iis­tä, niin mä läh­den sit­ten Iihin. Ja näin­hän sii­nä sit­ten kävi. Sil­loin pää­tin, että tämä on mun elä­ke­paik­ka ja en enää min­ne­kään muu­al­le läh­de, Kil­po­nen muistelee.

Mää­rä­tie­toi­sen pää­tök­sen taus­tal­la oli­vat näp­pä­rät kul­ku­yh­tey­det sekä Simos­ta että Oulus­ta. Suh­teel­li­sen pie­nel­lä paik­ka­kun­nal­la ihmi­siä oppii tun­te­maan hel­pos­ti, eikä kii­re pai­na pääl­le samal­la taval­la kuin isom­mis­sa apteekeissa.

–Tääl­lä ei ole sil­lä taval­la kii­re, asiak­kaat halu­aa tuos­sa jutel­la ja niil­lä on aikaa.

Ural­ta jää käteen pal­jon muis­to­ja. Hyviä het­kiä on tul­lut vas­taan haas­tei­den lisäk­si. Esi­mer­kik­si vas­ti­käi­nen koro­na-aika toi omat haas­teen­sa aptee­kin näkö­kul­mas­ta, kun len­nos­ta jou­dut­tiin muut­ta­maan toi­min­ta­ta­po­ja ja tar­joa­maan opas­tus­ta myös asiak­kail­le. Pääl­lim­mäi­se­nä jää kui­ten­kin mie­leen haus­kat asia­kas­ko­ke­muk­set ja muka­vat jut­tu­tuo­kiot vakio­asiak­kai­den kanssa.

–On nii­tä muka­via asiak­kai­ta, jois­ta on jos­kus saat­ta­nut oppia tun­te­maan suu­rin­piir­tein koko perheenkin.

Jat­kos­sa Kil­po­nen aikoo lukea, mat­kus­tel­la mie­hen­sä kans­sa ja opis­kel­la kie­liä kan­sa­lais­opis­tos­sa. Ennen kaik­kea paris­kun­ta suun­nit­te­lee viet­tä­vän­sä aikaa las­ten­las­ten kans­sa. Odo­tet­ta­vis­sa on las­ten­las­ten hoi­ta­mi­sen ohel­la myös koi­rien vahtimista.

–Ollaan sit­ten enem­män­kin koi­ra­vah­tei­na kuin las­ten­vah­tei­na, Kil­po­nen naurahtaa.

Eläk­keel­le siir­tyes­sä jää enem­män aikaa har­ras­tuk­sil­le ja lähei­sil­le. Tule­vai­suu­den toi­vee­na Kil­po­sel­la on, että hän pysyi­si ter­vee­nä mah­dol­li­sim­man pitkään.

Apteek­ka­rin jat­ka­jak­si tulee Iin aptee­kis­sa pro­vii­so­ri­na toi­mi­nut Pir­jo-Lii­sa Ervas­ti. Ervas­tin apteek­ki­lu­pa myön­net­tiin Fimean tahol­ta jo jou­lu­kuun puo­lel­la, ja uusi apteek­ka­ri pää­see jat­ka­maan sula­vas­ti toi­min­taa uudes­sa toi­mi­pis­tees­sä heti 25. hei­nä­kuu­ta. Etu­kä­teen Ervas­ti voi ker­toa, että ava­jai­set on suun­nit­teil­la, mut­ta niil­le ei tie­de­tä vie­lä tark­kaa aikaa. Siir­ty­mis­tä Iin apteek­ka­rik­si hän odot­taa hyvis­sä tunnelmissa.

–Se on jo entuu­des­taan tut­tu toi­min­taym­pä­ris­tö, on kiva pala­ta sin­ne. Ii on muka­va paik­ka toi­mia, Ervas­ti kertoo.

Aptee­kin tule­vai­suu­den osal­ta Kil­po­sen toi­vee­na on, että Yli-Iin sivuap­teek­ki säi­lyy pai­kal­laan. Yli-Iis­sä sijait­se­vat pal­ve­lut ovat huven­neet vuo­sien mit­taan, mut­ta aptee­kin hän toi­voo pysy­vän paikkakunnalla.

–Aina kun ihmi­set kysyy, olen sano­nut että se riip­puu asiak­kais­ta. Jos asiak­kaat vaan käy. niin kyl­lä­hän se säi­lyy pai­kal­laan. Toi­saal­ta apteek­kia ei voi noin vain lopet­taa. Asiak­kail­le pitää tar­jo­ta ne pal­ve­lut, Kil­po­nen kertoo.