Iin kunnanhallitus esittää 36 000 euroa ylijäämäistä talousarviota ensi maanantaina kokoontuvalle kunnanvaltuustolle. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen toteaa talousarvioesityksen tiukaksi, mutta realistiseksi.
– Kaikkien haasteiden keskellä ensi vuoden talousarviovalmistelu lähti jo alkumetreillä siitä, että negatiivista talousarviota ei tehdä. Kulujen kasvun ehdottomana maksimina on pidetty kolme prosenttia. Siihen myös päädyttiin.
Iin kunnan ensi vuoden talousarvio sisältää kunnan historian suurimman investoinnin, Valtarin koulun rakentamisen. Investoinnin kokonaisarvo on 15 miljoonaa euroa.
Kunnan ensi vuoden nettoinvestointimenot ovat 11,9 miljoonaa euroa. Koulun lisäksi ensi vuoden suurimpiin investointeihin kuuluu kirjastohanke, josta päätetään alkuvuoden aikana. Talousarvioesitys sisältää myös aseman alueen MAL-investoinnin sekä pienempiä korjausinvestointeja pääasiallisesti infra- ja kiinteistöpuolella. Tulevien vuosien investoinneissa keskitytään peruskorjauksiin ja strategisesti tärkeimpiin kohteisiin. Korjausvelan kasvu kiinteistökannan ja infran osalta todetaan haastavaksi ja perusteellista tarkastelua edellyttäväksi.
Suuret investoinnit johtavat tämänvuotista suurempaan lainanottoon. Iin kunta on varautunut ottamaan ensi vuonna lisää pitkäaikaista lainaa 13,1 miljoonaa euroa.
Verotuloja on kirjattu ensi vuoden talousarvioon 26,36 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuloissa näkyy ensi vuonna täysimääräisenä muun muassa tänä vuonna avatun Isopalon tuulipuiston kiinteistöverot. Valmistuneet ja verkkoon kytketyt tuulivoimapuistot kasvattavat kunnan verotuloja tämänvuotisesta arviolta 11,7 prosenttia.
Ennustetusta kasvusta huolimatta verotulot eivät ole kehittyneet toivotulla tavalla.
– Kaikkien näkökulmasta on tietysti toivottavaa, että maailman tilanne vakautuu, joka pakostakin vaikuttaisi taloustilanteeseen ja vähentäisi talouden epävarmuutta. Tämä taas lähtisi purkamaan patoutunutta investointitarvetta ja sitä kautta parantaisi yritysten tilannetta ja työllisyyttä, Manninen sanoo.
Valtionosuuksien on ennustettu kasvavan ensi vuonna 4,1 prosenttia. Valtionosuuksien suhteen kunnissa ei kuitenkaan olla kovin luottavaisia.
– Tälle vuodelle luvattiin erityisen tuen osalta lisärahoitus, mutta samalla se napattiin yleisestä valtionosuudesta pois. Työllisyysuudistuksen piti olla kustannusneutraali kunnille. Totuus on toista. Myös mahdollinen hankintalainuudistus inHouse-tulkintoineen voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia ja mittavia kuluja. Monia kuntien rahoitukseen negatiivisesti vaikuttavia muutoksia on luvattu kompensoitavan kuntien tehtävien karsimisella ja erilaisilla asetusten huojennuksilla. Niitä odotellessa ei varmaankaan kannata hengitystä pidellä, Manninen sanoo.
Iissä on tehty useita talouden tasapainottamisohjelmia sekä hallinnon, organisaation ja johtamisjärjestelmän muutoksia. Muutoksilla on tavoiteltu sujuvuutta ja selkeyttä kunnan toimijoiden kesken sekä säästöjä. Hallinnonuudistuksen viimeisimpänä kohteena on ollut sivistyspalvelut, joissa on juuri päättynyt yt-menettely. Sen tuloksena on toimenkuvien muutoksia sekä määräaikaisuuksien ja toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten päättymisiä. Yhteistoimintaprosessilla ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisellä tavoitellaan 325 000 euron säästöjä vuoden 2026 talousarvioon.
Manninen toteaa, että kunnan talouden suunta on oikea, kun tämänvuotisesta noin 1,28 miljoonan euron alijäämästä päästään ensi vuoden talousarviossa plussalle. Talouden odotetaan paranevan edelleen seuraavina vuosina.
– Talouden käänne tullee tapahtumaan vuosina 2027–28, kun kiinteistöverotulot nousevat rakenteella olevien tuulimyllyjen liityttyä verkkoon.
Iin kunta talousarvio 2026
• Kunnallisveroprosentti 8,9
• Vuosikate 4,343 miljoonaa euroa
• Tilikauden ylijäämä 36 000 euroa
• Nettoinvestoinnit 11,9 miljoonaa euroa
• Nettolainanotto 13,173 miljoonaa euroa



