Hyl­kei­den vai­ku­tus Perä­me­ren sii­ka­kan­taan huo­les­tut­taa ja sii­hen etsi­tään ratkaisuja

Perä­me­ren vael­lus­sii­ka­kan­nat ovat uhat­tui­na lisään­ty­neen hyl­je­mää­rän vuok­si. Iin Mic­ro­po­lik­sel­la kuun vaih­tees­sa jär­jes­te­tys­sä tilai­suu­des­sa käsi­tel­tiin sii­ka­kan­nan ja hyl­kei­den sekä hyl­je­kar­tot­ti­mien tilan­net­ta. Sali on ääri­ään myö­ten täyn­nä, kun neli­sen­kym­men­tä hen­keä tuli kuu­le­maan ja kes­kus­te­le­maan tilanteesta.

Tilai­suu­den ava­si Osuus­kun­ta Team Kalan Ris­to Tolo­nen, joka ker­toi Iijoen sii­ka­hoi­don pit­kis­tä perin­teis­tä ja nyky­ti­las­ta. Jokeen on istu­tet­tu vuo­sien 2000–2017 väli­se­nä aika­na kes­ki­mää­rin 11,4 mil­joo­naa pien­tä sii­kaa vuo­des­sa ja vuo­den 2017 jäl­keen mää­rä on romah­ta­nut. Syy romah­duk­seen löy­tyy luon­no­no­lo­jen lisäk­si sama­na vuon­na jokeen tul­leis­ta hyl­keis­tä, jois­ta on ollut vai­kea pääs­tä eroon.

– Hyl­je­va­hin­ko­ja on pyrit­ty estä­mään sen jäl­keen, Tolo­nen sanoi.

Tolo­nen ker­toi mäti­mää­rän putoa­van vuo­si vuo­del­ta sii­tä huo­li­mat­ta, että pyyn­ti­pon­nis­tus on pysy­nyt sama­na. Sii­an pelas­ta­mi­sek­si Luon­non­va­ra­kes­kus toteut­ti Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­ni­te­riön rahoi­tuk­sel­la Iijo­ki­suun hyl­je­kar­toi­tus­hank­keen. Oike­aan paik­kaan sijoi­tet­tu kar­ko­tin toi­mi ja kevääl­lä 2023 hyl­kei­den nousu jokeen jäi vähäi­sek­si ja mäti­han­kin­ta onnistui.

– Vii­me vuo­den syk­sy oli kui­ten­kin sii­ka­hoi­don kan­nal­ta kata­stro­fi. Hyl­kei­den, poik­keuk­sel­li­sen tul­van ja aikai­sen tal­ven vuok­si mäti­han­kin­ta epä­on­nis­tui lähes täy­sin. 2024 sii­ka­hoi­to tulee ole­maan sel­väs­ti hei­koin yli 40 vuo­teen, Ran­ta­nen totesi.

Luon­non­va­ra­kes­kuk­ses­ta Esa Leh­to­nen ker­toi mil­lai­sia tulok­sia he ovat saa­neet aikaan hank­keis­sa ja niis­sä käy­te­tyil­lä hyl­je­kar­koit­ti­mil­la ran­ni­kol­la ja Iijoes­sa. Hank­keet on toteu­tet­tu yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten kalas­ta­jien kanssa.

– Hyl­je­ha­vain­not vähe­ni­vät sel­väs­ti ran­ni­kol­la teh­dyis­sä hank­keis­sa kar­kot­ti­mien avul­la, Leh­to­nen totesi.

Iijoel­la teh­ty Ensim­mäi­nen kokei­lu, jos­sa kar­kot­ti­mia oli vain yhdes­sä koh­taa jokea tuot­ti parem­pi tulok­sia, kuin kar­kot­ti­men sijoit­ta­mi­nen kah­teen eri paik­kaan. Leh­to­nen ja Tolo­nen kes­kus­te­li­vat sii­tä, mik­si hyl­keis­tä teh­tiin edel­leen havain­to­ja Iijoel­la, vaik­ka nii­den pää­sy jokeen pitäi­si pysäh­tyä useam­man kar­kot­ti­men ansiosta.

– Tul­va­ti­lan­ne voi vai­kut­taa ja hyl­keet ovat vii­sai­ta eläi­miä. Ilmas­to läm­pe­nee ja hyl­keet sopeu­tu­vat. Iijoel­la on ollut hyvä jär­jes­tel­mä, mut­ta vaa­ti­vat olo­suh­teet ja ehkä vää­rä paik­ka vai­kut­ti­vat asi­aan, Leh­to­nen kertoi.

Kar­kot­ti­men vai­ku­tusa­lue on noin 45 met­riä ja nii­tä voi asen­taa sekä joen poh­jaan että pont­too­nien avul­la kel­lu­maan. Haas­tei­ta aiheut­ta­vat kui­ten­kin mata­lat vedet, sil­lä kar­ko­tin on pari­sen met­riä pit­kä, sekä vai­ku­tusa­lue, joka saat­taa työn­tää hyl­keen suo­raan naa­pu­rin rysään. Kar­kot­ti­mia suo­si­tel­tiin­kin asen­net­ta­vak­si enem­män alu­eel­le, mitä ylei­set suo­si­tuk­set sano­vat. Ylei­sös­tä kysyt­tiin onko kar­kot­ti­men vai­ku­tuk­sia ihmi­siin tut­kit­tu, sil­lä ääni sel­väs­ti kan­tau­tuu ihmi­sen kor­vaan pin­nan alla. Leh­to­sel­la ei ollut suo­raa vas­taus­ta kysy­myk­seen, mut­ta tote­si, ettei kar­ko­tin saa aiheut­taa vai­ku­tuk­sia lii­an suu­rel­le alu­eel­le eikä ihmisille.

– Sukel­lus on kar­ko­ti­na­lueil­la kiel­let­ty ja pitäi­si pyr­kiä sii­hen, ettei kar­kot­ti­mia sijoi­te­ta sin­ne, mis­sä ihmi­set ovat eli esi­mer­kik­si uima­ran­to­jen lähei­syy­teen, Leh­to­nen totesi.

Kalo­jen, kuten lohen ja sii­an rea­goi­mis­ta kar­kot­ti­mien ääniin mie­tit­tiin, mut­ta kalat eivät kuu­le kar­ko­tin­ta. Kar­kot­ti­mes­ta läh­te­vän mekaa­ni­sen äänen kul­kuun veden alla vai­kut­ta­vat niin poh­jan kun­to, mutai­suus kuin kallioisuuskin.

– Kar­ko­tin mak­saa noin 15 tuhat­ta euroa. Poh­jan­maan kalas­tus­va­kuu­tusyh­dis­tys tekee kui­ten­kin yhteis­työ­tä Poh­jois-Poh­jan­maan Ely-kes­kuk­sen kans­sa, jot­ta kar­kot­ti­met saa­tai­siin vakuu­tus­ten pii­riin, Leh­to­nen kertoi.

Kel­lu­vien kar­kot­ti­mien asen­nus on Leh­to­sen mukaan help­poa, sil­lä koko alu­een saa raken­net­tua päi­väs­sä, Leh­to­nen totesi.

Pai­kal­la oli­vat myös Luke:n Juha­ni Hop­kins ja Lari Vene­ran­ta, jot­ka ker­toi­vat sii­an emo­ka­lan pyyn­nis­tä Iijoel­la, kir­jan­pip­to­ka­las­tuk­sen tulok­sia kah­del­ta edel­lis­vuo­del­ta ja sii­ka­kan­nan nyky­ti­las­ta. Vene­ran­ta on samaa miel­tä Leh­to­sen ja Tolo­sen kans­sa sii­tä, että joes­sa ole­vien hyl­kei­den pois­ta­mi­seen tuli­si panostaa.

– Usein ne ovat samat pal­lo­päät, jot­ka siel­lä samoil­la pai­koil­la ovat, Vene­ran­ta kertoi.

Vene­ran­ta ava­si tilai­suu­des­sa myös vuon­na 2022 teh­dyn mädin hau­don­ta­ko­keen tulok­sia. Voi­ma­lan ala­puo­lel­la mädis­tä sel­viy­tyi 60 pro­sent­tia kun Iijoen van­han uoman koh­dal­la tulos oli pyö­reät nol­la. Haas­tee­na hän näkee sen, ettei­vät kalat palaa takai­sin. Myös sii­ka­kan­nan paran­ta­mi­seen Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen edus­ta­jat ehdot­ti­vat sitä, ettei pyy­tä­mis­tä koh­den­net­tai­si emo­ka­loi­hin, vaan pie­nem­piin yksi­löi­hin. Tilai­suu­des­sa ylei­nen mie­li­pi­de oli, että hyl­keet pitää saa­da alu­eel­ta pois kar­kot­ti­mien ja pyy­dys­ten avul­la ja oikean­lai­sis­ta pyy­dyk­sis­tä käy­tiin kes­kus­te­lua mones­sa kuppikunnassa.

 

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.