Haa­pa­kos­ken smolt­tien alas­vael­lus­väy­lä valmis

Lohi­ka­lo­jen vael­lus­poi­kas­ten eli smolt­tien alas­vael­lus­väy­län raken­nusu­rak­ka on val­mis­tu­nut Iijoen ylim­mäl­lä voi­ma­lai­tok­sel­la, Haa­pa­kos­kel­la. Kysees­sä on Suo­men ensim­mäi­nen lohi­ka­lo­jen alas­vael­lus­väy­lä. Väy­län yhtey­teen raken­net­tiin myös kalo­jen kiin­niot­to­lait­teis­to. Raken­teen lopul­li­set kus­tan­nuk­set ovat noin 1,75 mil­joo­naa euroa.

– Han­ke on hyvä esi­merk­ki toi­mi­vas­ta yhteis­työs­tä, jol­la on saa­tu aikaan kon­kreet­ti­sia toi­men­pi­tei­tä Iijoel­la. Väy­län val­mis­tu­mi­nen on iso askel Iijoen vael­lus­ka­la­ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta, ker­too toi­mi­tus­joh­ta­ja Jani Pul­li PVO-Vesi­voi­ma Oy:stä.

– Näem­me Haa­pa­kos­ken rat­kai­sun erit­täin tär­keä­nä val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Väy­län toi­mi­vuu­des­ta saa­ta­va tie­to aut­taa vas­taa­vien raken­tei­den val­mis­te­lus­sa ja raken­ta­mi­ses­sa muis­sa­kin Suo­men raken­ne­tuis­sa jois­sa, pai­not­taa eri­tyis­asian­tun­ti­ja Jou­ni Tam­mi maa- ja metsätalousministeriöstä.

Smolt­tien alas­vael­lus­väy­lä ja kiin­niot­to­lai­te koos­tu­vat voi­ma­lai­tok­sen ylä­ka­na­van puo­lel­le ulot­tu­vas­ta sup­pi­los­ta, sup­pi­loon sijoi­te­tuis­ta välp­pä­ra­ken­teis­ta, pyl­väs­kään­tö­nos­tu­ris­ta, kah­des­ta kiin­niot­to­hä­kis­tä sekä kah­des­ta put­kes­ta. Molem­pien put­kien hal­kai­si­ja on yksi met­ri. Lyhyem­pää put­kea käy­te­tään muun muas­sa lait­teis­ton vir­taus­o­lo­suh­tei­den sää­dös­sä. Pidem­pi 130-met­ri­nen put­ki kul­kee voi­ma­lai­tok­sen ala­ka­na­van ja ohi­juok­su­tusuo­man väli­sen kan­nak­sen kaut­ta voi­ma­lai­tok­sen ala­ka­na­vaan. Tätä put­kea pit­kin kalat pää­se­vät vael­ta­maan, mikä­li nii­tä ei ote­ta kiin­ni tut­ki­muk­sia tai yli­siir­to­ja varten.

– Väy­lään joh­det­tiin vet­tä tes­tia­jo­na mar­ras­kuun alku­puo­lel­la ja kaik­ki vai­kut­ti toi­mi­van tek­ni­ses­ti kuten on suun­ni­tel­tu. Var­si­nai­seen tes­tiin raken­ne pää­see kalo­jen kans­sa toki vas­ta ensi kesä­nä. Osa­na han­ket­ta jär­jes­täm­me väy­lään myös kame­ra­seu­ran­nan, ker­too Iijoen vael­lus­ka­la­hank­keen 2020–2022 pro­jek­ti­pääl­lik­kö Mir­ko Laak­ko­nen Poh­jois-Poh­jan­maan liitosta.

Alas­vael­lus­väy­län alkuo­sas­sa on kiih­ty­vä vir­taus. Tar­koi­tuk­se­na on, että smol­tit tule­vat väy­län suul­le ohjausai­taa seu­ra­ten, havait­se­vat väy­län vir­tauk­sen ja hakeu­tu­vat sen hou­kut­te­le­ma­na väy­lään. Tämän jäl­keen kalat ohja­taan joko kiin­niot­to­lait­tee­seen tai put­kea pit­kin voi­ma­lai­tok­sen ala­ka­na­vaan jat­ka­maan vaellustaan.

Alas­vael­lus­väy­lää käy­te­tään vir­taa­mal­la 1–3 kuu­tio­ta sekun­nis­sa. Alus­ta­vas­ti on suun­ni­tel­tu, että alas­vael­lus­väy­läs­sä on vet­tä tou­ko­kuun puo­les­ta­vä­lis­tä hei­nä­kuun lop­puun. Smolt­tien vael­lus­hui­pun ole­te­taan ajoit­tu­van Iijoel­la kesä­kuun alkuun veden läm­pö­ti­lan olles­sa noin 10–12 astet­ta. Alku­vuo­si­na smolt­te­ja on tar­koi­tus siir­tää kuor­ma-auto­kul­je­tuk­sil­la alim­man Raa­sa­kan voi­ma­lai­tok­sen ala­puo­lel­le. Mikä­li lait­teis­to osoit­tau­tuu toi­mi­vak­si ja riit­tä­vän tehok­kaak­si, on vas­taa­vat raken­teet tar­koi­tus raken­taa muil­le padoil­le. Näin mah­dol­lis­te­taan kalo­jen vael­lus ylä­juok­sul­ta merelle.

– Jär­jes­tel­mä sisäl­tää pal­jon säh­kö­lait­tei­ta ja auto­ma­tiik­kaa. Esi­mer­kik­si sup­pi­lo sää­tyy auto­maat­ti­ses­ti seu­ra­ten ylä­ka­na­van veden­vaih­te­lui­ta. Kevääl­lä lait­teen käyt­tä­jil­le jär­jes­te­tään­kin käyt­tö­kou­lu­tus mm. vir­taa­mao­lo­suh­tei­den tilan­ne­koh­tai­seen opti­moin­tiin ja kiin­niot­to­lait­teis­ton käyt­töön liit­tyen, ker­too ympä­ris­tö­asian­tun­ti­ja Jyr­ki Salo PVO-Vesi­voi­ma Oy:stä.

Iijoel­la tavoi­tel­laan Vesis­tö­vi­sion 2030 mukai­ses­ti lohi­ka­lo­jen luon­tai­sen elin­kier­ron palaut­ta­mis­ta. Smolt­tien alas­vael­luk­sen onnis­tu­mi­nen on yksi kes­kei­sim­mis­tä ele­men­teis­tä täs­sä koko­nai­suu­des­sa, johon ensi­vai­hees­sa kuu­luu myös Raa­sa­kan ylös­vael­lus­rat­kai­sun toteut­ta­mi­nen kalo­jen kiin­niot­to- ja yli­siir­to­mah­dol­li­suuk­si­neen. Näis­tä saa­tu­ja tut­ki­mus­tie­to­ja ja koke­muk­sia on aiko­mus hyö­dyn­tää Iijoen jatkotoimenpiteissä.

Vael­lus­poi­ka­sil­le tar­vi­taan eril­li­set rei­tit, sil­lä nousu­ka­loil­le tar­koi­te­tut kala­tiet toi­mi­vat yleen­sä huo­nos­ti alas­vael­luk­sen tuke­na. Useat tut­ki­muk­set osoit­ta­vat, että smolt­tien vael­lus hidas­tuu ja osin pysäh­tyy voi­ma­lai­tok­sil­la. Lisäk­si osa smol­teis­ta voi vam­mau­tua tai jopa kuol­la uides­saan tur­bii­nien läpi. Smol­tit on vai­kea ohja­ta kala­tei­hin ja lisäk­si smol­tit voi­vat jää­dä olei­le­maan nii­hin. Alas­vael­lus­rei­tit mah­dol­lis­ta­vat smol­teil­le tur­val­li­sen kulun voi­ma­lai­tos­ten ohi. Luon­non­va­ra­kes­kus onkin vuon­na 2018 laa­ti­nut Iijoel­le yleis­suun­ni­tel­man kaik­kien voi­ma­lai­tos­ten alasvaellusreiteistä.

Alas­vael­lus­väy­län raken­nusu­ra­koit­si­ja­na toi­mi OMP-Kone­pa­ja Oy. Raken­nut­ta­mis­kon­sul­toin­nis­ta vas­ta­si Wela­do Oy. Väy­län on suun­ni­tel­lut Sweco Raken­ne­tek­niik­ka Oy yhdes­sä Iijoen vael­lus­ka­la­han­ke­toi­mi­joi­den kans­sa. Luon­non­va­ra­kes­kus tut­kii alas­vael­lus­väy­län ja aiem­min asen­ne­tun ohjausai­dan toi­min­taa tele­met­ria­tut­ki­muk­sen avul­la kesäl­lä 2022.

Alas­vael­lus­väy­län raken­ta­mi­nen on osa Iijoen vael­lus­ka­la­han­ket­ta 2020–2022, jos­sa ovat muka­na PVO-Vesi­voi­ma Oy, Lapin ELY-kes­kus, maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö, Ii, Oulu, Pudas­jär­vi, Tai­val­kos­ki, Kuusa­mo, Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to, Iijoen kala­ta­lous­a­lue, Met­sä­hal­li­tus, Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kus sekä Luon­non­va­ra­kes­kus. Han­ket­ta koor­di­noi Poh­jois-Poh­jan­maan liit­to. Hank­keen koko­nais­bud­jet­ti on noin 2,2 mil­joo­naa euroa.