Asen­ne jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien uusi­mi­seen muuttunut

Kuvan 5000 litran umpisäiliö on suurin Pipelifen Iin tehtailla valmistettava säiliö. Säiliön vierellä avainasiakasvastaava Aki Lause (vas.) ja järjestelmiä asentava Tapio Räihä.Kuvan 5000 litran umpisäiliö on suurin Pipelifen Iin tehtailla valmistettava säiliö. Säiliön vierellä avainasiakasvastaava Aki Lause (vas.) ja järjestelmiä asentava Tapio Räihä.

Muut­tu­nut maa­il­man­ti­lan­ne näkyy jäte­ve­si­jär­jes­tel­miä toi­mit­ta­van Pipe­li­fen avai­n­asia­kas­vas­taa­va Aki Lauseen mukaan innok­kuu­teen inves­toi­da jätevesijärjestelmiin.

– Olim­me juu­ri sii­nä tilan­tees­sa, että aiem­paa useam­mat oli­vat aikeis­sa lait­taa kiin­teis­tö­jen­sä jäte­ve­si­asiat kun­toon. Nyt monet jou­tu­vat sääs­tä­mään kai­kes­ta mah­dol­li­ses­ta, joten aikei­ta ei vält­tä­mät­tä toteuteta.

Lause ker­too, ettei enää moneen vuo­teen ole kysee­na­lais­tet­tu jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien ajan­ta­sais­ta­mi­sen tar­peel­li­suut­ta. Jäte­ve­si­jär­jes­tel­miä yli 20 vuot­ta Iis­sä ja lähi­seu­dul­la asen­ta­nut Tapio Räi­hä­kin on huo­man­nut, että ihmi­sil­lä on halua vai­kut­taa ympäristöönsä.

– Joki­var­sien asuk­kaat ja mök­ki­läi­set halua­vat paran­taa veden laa­tua. Yli puo­let jär­jes­tel­mien uusi­jois­ta on elä­ke­läi­siä, jot­ka lait­ta­vat kiin­teis­tön­sä kun­toon ja nos­ta­vat näin nii­den arvoa.

Jäte­ve­den käsit­te­lyä kos­ke­va lain­sää­dän­tö uudis­tui kevääl­lä 2017. Lakiin sisäl­tyy vaa­ti­mus, jon­ka mukaan poh­ja­ve­sia­lu­eel­la tai enin­tään 100 met­rin pääs­sä ran­nas­ta sijait­se­vien kiin­teis­tö­jen jäte­ve­si­jär­jes­tel­mät oli kun­nos­tet­ta­va vaa­ti­mus­ten mukai­sik­si loka­kuun 2019 lop­puun men­nes­sä. Muu­al­la jär­jes­tel­mä on uusit­ta­va puh­dis­tus­vaa­ti­muk­set täyt­tä­väk­si kiin­teis­tön seu­raa­van suu­rem­man remon­tin yhteydessä.

Kun­ta­koh­tai­set mää­räyk­set voi­vat olla val­ta­kun­nal­lis­ta sää­te­lyä tar­kem­mat. Kun­nan viran­omai­nen voi myös myön­tää kiin­teis­tö­koh­tai­sia poik­keuk­sia mää­rä­ajan noudattamiseen.

Jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien asian­mu­kai­suu­den val­von­ta kuu­luu kun­nil­le. Räi­hä on huo­man­nut, että ylei­sen käsi­tyk­sen vas­tai­ses­ti val­von­taa myös tehdään.

– Olen kuul­lut, että jois­sa­kin kun­nis­sa eten­kin jat­koai­kaa ano­nei­den kiin­teis­tö­jen jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien uusi­mi­sen perään on kysel­ty kun­nas­ta. Olen huo­man­nut myös, että esi­mer­kik­si Oulus­sa on tiu­kem­mat jäte­ve­sien käsit­te­lyyn liit­ty­vät mää­räyk­set kuin vaik­ka Iissä.

Jäte­ve­si­jär­jes­tel­miä on lai­tet­tu lain vaa­ti­mal­le tasol­le tasai­seen tah­tiin lain­sää­dän­nön uusi­mi­sen jäl­keen. Vie­lä on sil­ti pal­jon tekemättä.

– On pit­kiä joki­var­sia, jois­sa jäte­asioi­ta ei ole vie­lä lai­tet­tu kun­toon, Räi­hä sanoo.

Uusi­mis­tah­ti on hidas­tu­nut tänä vuonna.

– Ihmi­set ovat nyt men­neet var­pail­leen kus­tan­nus­ten nousun takia.

Pipe­li­fe Fin­land Oy on toi­mi­nut Iis­sä vuo­des­ta 2004, jol­loin yhtiö osti Iis­sä toi­mi­neen Pro­pi­pe Oy:n. Kau­pan myö­tä Pipe­li­fen toi­min­ta laa­je­ni kiin­teis­tö­koh­tai­siin jäte­ve­sien puh­dis­tus­jär­jes­tel­miin. Nykyi­sin Pipe­li­fe Fin­land Oy:llä on pää­kont­to­ri Oulus­sa ja teh­taat Iis­sä, Van­taal­la, Haa­pa­ran­nal­la, Uta­jär­vel­lä, Joen­suus­sa ja Jyväs­ky­läs­sä. Iin teh­das on niis­tä ainoa, jos­sa teh­dään rotaa­tio­va­lu­ja. Suo­men lisäk­si Pipe­li­fe val­mis­taa tuot­tei­ta 24 maassa.

Pro­pi­pel­lä on täl­lä vii­kol­la meneil­lään teh­das­kier­ros, jol­la voi tutus­tua eri rat­kai­su­vaih­toeh­toi­hin tai tila­ta vaik­ka jäte­ve­si­kar­toi­tuk­sen kiin­teis­töl­leen. Kier­ros alkoi maa­nan­tai­na Iistä.

Kat­sel­mus­kar­toi­tuk­ses­sa voi­daan kat­soa kiin­teis­töl­le sopi­va jär­jes­tel­mä ja sil­le sopi­va paikka.

– Asiak­kaan kans­sa poh­di­taan yhdes­sä, mikä on kysei­seen kiin­teis­töön jär­ke­vin, eduk­kain ja toi­mi­vin jär­jes­tel­mä. Tär­ke­ää on löy­tää aina sopi­va jäte­ve­sien pur­ku­paik­ka. Sii­hen­kin voi eri kun­nis­sa olla eri­lai­sia vaa­ti­muk­sia, Räi­hä kertoo.

Jäte­ve­si­jär­jes­tel­miin on Lauseen mukaan enää nykyi­sin tur­ha odot­taa uusia innovaatioita.

– Jär­jes­tel­mät ovat vakiin­tu­neen niin, että mitään uut­ta ihmeel­lis­tä ei ole odo­tet­ta­vis­sa. Nykyi­sil­lä jär­jes­tel­mil­lä saa­daan kii­tet­tä­vät puhdistustehokkuudet.

Riip­puu useis­ta asiois­ta, mil­lai­nen jäte­ve­si­jär­jes­tel­mä kuhun­kin koh­tee­seen tar­vi­taan. Sii­hen vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si kiin­teis­tön sijain­ti ja maas­ton muo­to, kiin­teis­tön käyt­tö­as­te, tar­vi­taan­ko jär­jes­tel­mä vain pesu­ve­sien eli har­mai­den vesien käsit­te­lyyn, vai myös mus­til­le eli vesi­ves­san jätevesille.

– Hal­vim­mil­laan voi­daan pääs­tä noin muu­ta­man sadan euron Sau­na-Sepon hank­ki­mi­sel­la. Se on kan­to­ve­sil­le tar­koi­tet­tu veden­puh­dis­tin. Jos taas puhu­taan ympä­ri­vuo­ti­ses­ta kiin­teis­tös­tä ja vain har­mai­den vesien käsit­te­lys­tä, on hin­ta noin 4000 euros­ta ylös­päin. Oma­ko­ti­ta­lon jäte­ve­si­jär­jes­tel­mien hin­ta on noin 6000–7000 euroa, Räi­hä luettelee.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.