Niin, että me suomalaiset kuluttajatko emme kuluta. Kyllä me kulutamme, jos asiaa kysytään Suomen tullilta. Jopa niin, että tulli on nostamassa kätensä pystyyn etenkin Kiinasta saapuvan tavaravyöryn edessä.
Viime vuonna EU:n ulkopuolelta tuli Suomeen tullin mukaan yli 28 miljoonaa lähetystä EU:n ulkopuolelta. Tänä vuonna määrän uskotaan nousevan jopa yli 50 miljoonaan. Ei ihme, että tuollaisen pakettimäärän edessä loppuvat tullilta valvontaresurssit. Määrä on kasvanut vuoteen 2022 verrattuna lähes kuusikymmenkertaiseksi.
Mikä tuollaisen tavaramäärän arvo voisi olla? Jos yhden paketin sisällöstä on maksettu 10 euroa, niin tänä vuonna lähetysten arvo ja ulkomaille valuvan rahan määrä on noin 500 miljoonaa euroa. Ja jos puhutaan 20 euron hankinnasta, niin arvo on jo miljardin euron luokkaa. Se kaikki on pois kotimaisesta kulutuksesta.
Jos erityisesti Kiinasta saapuvien kuluttajatilausten määrää tarkastellaan Euroopan mittakaavassa, on tilanne aivan hurja. Koko EU-alueelle saapui viime vuonna sen ulkopuolelta 4,6 miljardia lähetystä.
Tällainen verkkokauppavyöry erityisesti Kiinasta merkitsee menetyksiä täkäläiselle kaupalle ja kulutustavarateollisuudellekin. Periaatteessa kiinalaistenkin verkkokauppojen pitäisi tilittää arvonlisäverot Eurooppaan, mutta käytännössä aukoton valvonta lienee lähes mahdotonta. On epäilyjä, että verkkokaupat perivät kuluttajilta arvonlisäveron, mutta sitä ei aina tilitetäkään Euroopan suuntaan.
Kiinasta suuntautuva tavaravyöry tuo mieleen koulun historiatunneilla opetetut 1800-luvun oopiumisodat Kiinan ja erityisesti Britannian välillä. Brittikauppiaat halusivat väkisin viedä huumetta ja muutakin tavaraa Kiinaan. Suuri joukko kiinalaisia ja Kiinan kansantalous kärsi huumeen käytöstä. Olemmeko me länsimaalaiset nyt huumaantuneet halvasta Kiina-tavarasta.
Halpatavaran tilaaminen ei lopu, vaikka kuinka vedottaisiin kuluttajien isänmaallisuuteen tai vastuulliseen kuluttamiseen, sillä moni kuluttaja ajattelee lähinnä kukkarollaan. Tavaravyöryn hidastamiseen tarvitaan EU:n laajuisia tullitoimia.