Toi­mit­ta­jal­ta: Luon­to kut­suu ilman hikihaastetta

Tou­ko­kuu on tääl­lä – kesä tekee tulo­aan, vaik­ka välil­lä kevääl­le tut­tuun tapaan kään­ne­tään­kin peruutusvaihde.

Jout­se­net ovat saa­pu­neet tööt­täil­len, toi­veik­kai­na mat­kal­la tutuil­le sula­pai­koil­le. Jopa fasaa­nien kar­heat kevät­rää­käi­syt met­sän ja pel­lon kät­köis­tä säväyt­tä­vät iloi­ses­ti. Luon­to herää ja muis­tut­taa mei­tä: tämä on yhtei­nen luon­tom­me, jos­sa mei­dän tuli­si elää lem­peäs­sä rinnakkaiselossa.

Kevät on myös herä­tyk­sen aikaa ihmi­sil­le. Moni on jo hyvän tovin voi­nut reh­kiä koh­ti kesä- ja ran­ta­kun­toa, ehkä hiki­pääs­sä ja ham­paat irves­sä. Mut­ta nyt kun­to­ki­so­jen jou­kos­sa on tar­jol­la myös lem­peäm­pi vaih­toeh­to: Luon­to­kun­toon-haas­te. Se kan­nus­taa oulu­lai­sia ja ihan ketä tahan­sa viet­tä­mään aikaa luon­nos­sa ja kehit­tä­mään luonnonlukutaitoa.

Kysees­sä on Oulun Luke­vin kau­pun­ki ‑kam­pan­ja, joka täh­tää myös kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­teen 2026 tavoit­tee­na tul­la Euroo­pan luke­vim­mak­si kau­pun­gik­si. Luon­to­kun­toa voi kehit­tää lai­naa­mal­la luon­toai­hei­sia kir­jo­ja kir­jas­tos­ta ja aloit­taa luon­toon tutus­tu­mi­sen aluk­si vaik­ka omal­ta pihal­ta. Varus­tei­ta ei tar­vi­ta, vain ute­liai­suut­ta. Kun pysäh­tyy kat­so­maan omaa arkis­ta lähiym­pä­ris­töään tar­kem­min, voi yllät­tyä. Ehkä­pä taka­pi­han vie­lä rus­kei­den kas­vus­to­jen jou­kos­sa pii­les­ke­lee hor­rok­ses­ta heräi­le­vä per­ho­nen, jota ei ole ennen huo­man­nut. Itse innos­tuin per­ho­sai­hees­ta sel­vit­täes­sä­ni vas­ti­kään sit­ruu­na­per­ho­sen esiin­ty­mis­tä Kel­los­ta saa­dun vink­kauk­sen ansios­ta. Häm­mäs­tyin, kuin­ka moni­muo­toi­nen per­hos­maa­il­ma onkaan.

Luon­to­kun­toon-haas­te kul­kee rin­nak­kain Luku­kun­toon- ja Digi­kun­toon-haas­tei­den kans­sa, jot­ka kaik­ki pyr­ki­vät vah­vis­ta­maan moni­lu­ku­tai­toa. Tär­ke­ää työ­tä, mut­ta ehkä juu­ri nyt voi­si antaa digil­le vähän lomaa ja vaih­taa ruu­tuai­kaa rait­tii­seen ulkoil­maan. Anne­taan kat­seen sei­la­ta pil­vien muka­na, kuun­nel­laan lin­tu­jen liver­tä­mää taus­ta­musiik­kia ja seu­ra­taan ora­vien lei­kin­lyön­tiä oksis­tos­sa. Anne­taan luon­non kut­sua mei­dät kevätkesteihin!

auli.haapala(at)rantapohja.fi