Hauki, tuo vesien suuri ja mahtava petokala, herättää tunteita laidasta laitaan. Moni muistaa myös kouluajoilta tutun hokeman: Hauki on kala. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Usein sitä on käytetty kuvaamaan itsestään selvää totuutta – ja vähän myös sitä, miten asioita päntättiin ulkoa ilman sen kummempaa ymmärrystä.
Iissä järjestetyssä kalatilaisuudessa vieraillut huippukokki Mikko Pakola muisteli myös nuoruudestaan huvittavaa tapausta: rippikoulussa pappi kehotti nuoria kysymään mitä tahansa. Pakola kysyi: Onko hauki kala? Pappi vastasi: On. Liekö tuo kysymys ollut enne miehen matkasta Michelin-tähden keittiömestariksi.
Haukea on ollut aina yllin kyllin, ja sen määrää yritetään suitsia, koska haki ahmii istutettuja kalanpoikasia ja muita kaloja. Nyt on herätty siihen, että tätä runsasta veden viljaa tulisi hyödyntää enemmän ruokakalana ja kehittää jalosteiksi.
Kun uusia tuotteita alkaa ilmestyä kauppojen hyllyille, voisi niille keksiä selkeitä ja suomenkielisiä nimiä vaikka muistaen, että hauki on kala. Toki kansainväliset nimivivahteet ovat ymmärrettäviä, jos tuotteilla yritetään vientimarkkinoille.
Hauki on inspiroinut myös kulttuuriväkeä. Kalevalassa Väinämöinen rakentaa hauen leukaluista kaunissointisen kanteleen ja Ilmarinen kantaa Pohjolan emännälle Tuonen hauen pään voitonmerkkinä. Ultra Bran hitissä lauletaan: Hei hoi hauki, avaa leukasi ammolleen.…
Melkoinen kokoelma tarinoita mahtuu hauen sisuksiin. Myyttistä haukea on kutsuttu ties miksi: vesisudeksi, jänkäkoiraksi ja veenkoiraksi. Sen päässä sanottiin olevan sata luuta, joista osa kantoi nimiä kuten ”äitipuolen käsivarsi”, ”lapintuoli” ja ”ryssänjumala”. Ei siis ihme, että haukea karsastettiinkin. Hauki äänestettiin Ahvenamaan kansalliskalaksi 90-luvulla. Pohjois-Pohjanmaalla nimikkokala on siika.
Kerrottakoon vielä, että Suomen suurin hauki saatiin Iin Oijärvestä vuonna 2009. Verkolla pyydetty vonkale painoi 18,8 kiloa.
auli.haapala(at)rantapohja.fi