Oulun kaupungin maankäytössä ja tonttien luovutuksessa asuntorakentamisen painopiste on lähivuosina täydennysrakentamisessa olemassa olevilla asuinalueilla. Samalla on kuitenkin tarpeen kaavoittaa myös uusia asuinalueita eri puolille Oulua, mukaan lukien reuna-alueet. Näin voidaan samalla vaikuttaa alueiden elinvoimaisuuteen ja kaupungin palveluverkon suunnitteluun ja kehittämiseen, todettiin Oulun kaupunginvaltuustossa esitetyissä puheenvuoroissa.
Valtuuston käsiteltävänä oli Oulun kaupungin maankäyttöä ohjaavan MATO 2026–2030 ‑ohjelman päivitys, joka hyväksyttiin yksimielisesti. MATOa tarkastellaan kahden vuoden välein erilaisten kriteerien ja ennusteiden pohjalta.
Olli Korhonen (vas.) näki täydennysrakentamisen painopisteen hyvänä suuntana, jossa voidaan tukeutua myös olemassa oleviin palveluihin. Jorma Leskelän (kesk.) mukaan ohjelmalla voidaan vaikuttaa suuresti alueiden elinvoimaan. Täydennysrakentamiseen ei pidä kuitenkaan täysin lukkiutua, vaan eri alueille pitää kaavoittaa myös uusia asuinalueilta.
Valtuutettujen kannanotoissa MATO-ohjelman linjaukset ja periaatteet nähtiin pääosin oikeansuuntaisina. Paula Himanen (vihr.) peräänkuulutti ohjelman laatimiseen enemmän asukkaiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Yksimielisiä oltiin siitä, että jatkossa Oulussa tulee välttää tilanne, jossa isot uudet asuinalueet kasvavat kohtuuttoman suuriksi. Tällöin koulutilojen ja muiden palvelujen rakentaminen vaatii merkittäviä investointeja. Samaan aikaan oppilasmäärien väheneminen toisaalla johtaa koulujen sulkemisiin.
Kaupungin vetovoiman ja kehityksen kannalta on kuitenkin huomioitava, että kaupungin vetovoiman ja väestönkehityksen kuin yritysten tarpeidenkin kannalta on tärkeää voida osoittaa tontteja sieltä, mistä on kysyntää, kokoomuksen Sami Pikkuaho muistutti.
Omakotitaloja arvioidaan valmistuvan kaupungin tontinluovutuksen kautta MATO-ohjelman mukaan vuosittain 330 kappaletta, joista 45 prosenttia sijoittuu täydentämän vanhoja asuinalueita. Uusien asuinalueiden tontinluovutus pyritään pitämään kohtuullisena. Hiukkavaaassa ja Ritaharjussa asuntotuotannon määrä säädetään maltillisempaan suuntaan. Ammattirakentamisen määrä on huomioitu asuntomarkkinoiden hiljaisuus. Kerros- ja rivitalojen tuotantoluvut on arvioitu alhaisiksi ohjelmakauden alkuvuosina.
Mirja Vehkaperän (kesk.) mukaan “vaikka suma nyt seisoo”, pitää varautua myös siihen, ettei tulevaisuudessa jouduta kokemaan asuntopulaa.
Vuosina 2026–2030 arvioidaan omakotitaloja rakennettavan Kellon Kiviniemen Letonrantaan 20, Haukiputaan Niittyholmaan 25, Martinniemen Vahtolaan 1, Asemakylään14, Ylikiimingin Vesalaan ja Murtomaalle 2, Kiimingin Hieta-ahoon ja Ahokankaalle 23, Jäälin Näppärinkankaalle 25 ja Pohjois-Ritaharjuun 71.
Rivi- ja pientaloasuntoja arvioidaan nousevan Haukiputaan Niittyholman, Holma-Haapajärven ja entisen Kivikoulun alueelle Kiiminkijokivarteen yhteensä 84 asunnon verran. Kivikoulun tontille kerrostaloasuntoja arvioidaan tulevan 50. Kiimingin Ahokankaalle kerrostaloasuntoja rakennetaan 20 ja Jääliin 20. Pateniemen Sahantielle ja Pateniemenrantaan asuntoja valmistuu liki 50.
Vuoteen 2030 yltävässä Oulun kaupungin kaavoitusohjelmassa Haukiputaan keskustaan on merkitty täydennysrakentamista ja uudet asuntoalueet Asemakylälle ja Muurakorpeen Keiskan seudulle.
Työpaikkatonttivarantoa kaupungilla oli tarjolla vuoden 2025 alueella varsin hyvin Rantapohjan alueella esimerkiksi Annalankankaalla ja Asemakylällä Haukiputaalla, Kiimingissä ja Välikylän yrityspuistossa ja Yli-Iissä kuusi kappaletta.
Kaupunkiympäristöjohtaja Marko Kilpeläinen totesi kuitenkin, että pienistä ja keskisuurista yritystonteista on pulaa joillakin alueilla.
Eeva-Maria Parkkinen (kesk.) muistutti siitä, että isoja ja merkittäviä yrityksiä voi sijoittua syrjemmäksikin pääväyliltä ja kasvukeskuksista, kuten Ylikiimingissä on nähty.
Kaupunki pystyy tarjoamaan matkailualan toimijoille sijainteja muun muassa Virpiniemessä ja Koitelinkeskuksessa. Ritaharjussa Ritaportti 1 ja 2 tulevat tarjoamaan uusia sijoittumispaikkoja ja tilaa vievälle vähittäiskaupalle ja muille palveluille.