Suo­ma­lai­set pojat saa­vat yhä useam­min ADHD-diag­noo­sin perusterveydenhuollossa

Turun yli­opis­ton tut­ki­muk­ses­ta sel­vi­ää, että suo­ma­lai­set lap­set – eri­tyi­ses­ti pojat – saa­vat yhä useam­min ADHD-diag­noo­sin perusterveydenhuollossa. 

Tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin Suo­mes­sa vuo­si­na 2001−2006 syn­ty­nei­den las­ten aktii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riön (ADHD) diag­noo­se­ja: kuin­ka usein lap­si saa diag­noo­sin ja miten uusien diag­noo­sien mää­rä on muut­tu­nut ajan kulues­sa. Lisäk­si sel­vi­tet­tiin, mit­kä var­hai­set ris­ki­te­ki­jät lisää­vät lap­sen ADHD-diag­noo­sin saa­mi­sen todennäköisyyttä.

Tut­ki­musai­neis­to koos­tui vuo­si­na 2001–2006 syn­ty­nei­den 341 632 lap­sen perus­ter­vey­den­huol­lon ja eri­kois­sai­raan­hoi­don käyn­tien diagnoositiedoista.

Pojis­ta 6,4 % ja tytöis­tä 1,5 % oli saa­nut ADHD-diag­noo­sin sii­hen vuo­teen men­nes­sä, kun täyt­ti­vät 12 vuot­ta. Diag­noo­si ase­te­taan kes­ki­mää­rin 8 vuo­den iässä.

Perus­ter­vey­den­huol­los­sa ase­tet­tu­jen ADHD-diag­noo­sien osuus ver­rat­tu­na eri­kois­sai­raan­hoi­don diag­noo­sei­hin kas­voi ajan myö­tä. Perus­ter­vey­den­huol­lon diag­noo­se­ja on tal­len­net­tu rekis­te­rei­hin vas­ta vuo­des­ta 2011 eteen­päin. ADHD-diag­noo­sien mää­rä kas­voi kui­ten­kin jo tar­kas­tel­les­sa pelk­kiä eri­kois­sai­raan­hoi­don diag­noo­se­ja ja nii­tä lap­sia, jois­ta oli kaik­ki perus­ter­vey­den­huol­lon tiedot.

Äidin psyyk­ki­set sai­rau­det ras­kau­den ja lap­sen var­hais­ten elin­vuo­sien aika­na, ras­kausa­jan tupa­koin­ti ja se, ettei äiti ollut pari­suh­tees­sa, oli­vat yhtey­des­sä lap­sen suu­rem­paan toden­nä­köi­syy­teen saa­da ADHD-diag­noo­si lap­suusiäs­sä, eri­tyi­ses­ti jos lap­si oli alle 8‑vuotias. Nämä ris­ki­te­ki­jät eivät lisään­ty­neet ajan kulues­sa, mut­ta äitien psyyk­kis­ten häi­riöi­den diag­noo­seis­sa oli lie­vää nousua.