Put­taan oma Pin-up-maskotti

Kun Vil­ma Kin­nu­nen käy koti­ky­läl­lään Hau­ki­pu­taal­la asioil­la, saat­taa reis­su hel­pos­ti vie­räh­tää aiot­tua pidem­mäk­si. Kin­nu­nen on nimit­täin monil­le hau­ki­pu­taa­lai­sil­le tut­tu kas­vo eten­kin pai­kal­lis­ten ravin­to­loi­den kaut­ta, ja moni tun­te­mat­to­mam­pi­kin jää mie­lel­lään jutut­ta­maan häntä.

– Tyy­li­ni on aika räi­keä ja hel­pos­ti tun­nis­tet­ta­va, joten var­sin­kaan yöelä­mäs­sä rau­haa ei juu­ri­kaan ole. Ihmi­set ovat tääl­lä kui­ten­kin hir­veän muka­via ja koh­te­liai­ta, ja olen itse­kin tosi sosi­aa­li­nen per­soo­na, hymyi­lee Kinnunen.

Kin­nu­nen on toi­mi­nut Hau­ki­pu­taal­la yrit­tä­jä­nä Bur­ger Pirt­ti ‑ravin­to­las­sa, jon­ka pai­kal­la nykyi­sin toi­mii Ravin­to­la Navet­ta. Lisäk­si hän on muu­ta­mia vuo­sia sit­ten pyö­rit­tä­nyt ystä­vien­sä kans­sa auto­jen kesäkorjaamoa.

Täl­lä het­kel­lä hän viih­tyy ravin­to­la­pääl­lik­kö­nä Mar­tin­nie­men Ker­ho­las­sa. Ker­ho­la on avau­tu­nut tal­vi­tauon jäl­keen kesä­kau­del­le, ja talon menu ja ruo­ka-annok­set ovat Kin­nusen käsialaa.

– Ker­ho­lan kesäs­tä on tulos­sa kii­rei­nen. Esi­mer­kik­si Maa­ki­nen Mar­tin­nie­mi ‑tapah­tu­maa odo­tan samaan aikaan innol­la ja kauhulla.

Kin­nu­nen on jär­jes­tä­nyt Ker­ho­las­sa myös eri­koi­sem­pia tee­ma­ta­pah­tu­mia, joi­ta on hänen mukaan­sa tulos­sa myös lisää mah­dol­li­ses­ti jo kesän aika­na. Kin­nusen unel­ma­ta­pah­tu­ma oli­si tee­mal­taan 20-luvun sala­ka­pak­ka, ja ohjel­mas­sa oli­si aina­kin bur­les­kia ja stand-upia.

Niil­le, jot­ka eivät tun­ne Kin­nus­ta Hau­ki­pu­taan oma­na roc­ka­bil­ly­mas­kot­ti­na, saat­taa hän olla tut­tu Pin-up- ja bur­les­ki­la­voil­ta sekä valo­ku­va­mal­lin töis­tä, jois­sa hän esiin­tyy tai­tei­li­ja­ni­mel­lä Dona Cat­nip.

Kin­nu­nen on vuo­den 2018 Mid­night Sun PinUp ‑kisan ylei­sön suo­sik­ki, Pin-Up Fin­land ‑kisan toi­nen perin­töprin­ses­sa vuo­del­ta 2019 sekä Underground Model 2022 All Stars ‑kau­den ylei­sön suo­sik­ki. Nyt hän viet­tää väli­vuot­ta kisalavoilta.

– Alun perin läh­din kisaa­maan sil­la aja­tuk­sel­la, että näen, onko minus­ta mihin­kään. Toki kisaa­maan läh­ties­sä pitää olla myös vähän kil­pai­lu­hen­ki­nen, ja minä pidän haasteista.

Kin­nusen voi bon­ga­ta usein esi­mer­kik­si Underground Sto­re ‑liik­keen mai­nok­sis­ta. Omien kas­vo­jen näke­mi­nen mai­nos­ban­ne­reis­sa ja sosi­aa­li­sen median kana­vil­la on Kin­nuses­ta haus­kaa, ja hän ottaa usein tapah­tu­mis­sa yhteis­ku­via itse­ään esit­tä­vien jät­ti­ko­kois­ten mai­nos­ten kanssa.

Bur­les­ki­la­voil­la Kin­nu­nen on viih­ty­nyt vii­me aikoi­na juon­ta­jan ja avus­ta­jan roo­lis­sa eri­tyi­ses­ti kehit­tä­mäl­lään Vie­no Hut­tu­nen ‑hah­mol­la. Hän on Vie­no­na vetä­nyt myös bin­go­ja Kerholassakin.

Kin­nu­nen tun­tuu ole­van muka­na mones­sa ja samaan aikaan. Miten ihmees­sä nai­sen aika riit­tää kaikkeen?

– Huo­nos­ti. Teen töis­sä pal­jon pit­kiä päi­viä ja viik­ko­ja, että voin välil­lä liu­e­ta har­ras­ta­maan. Onnek­si minul­la on jous­ta­via ja iha­nia työ­ka­ve­rei­ta, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat harrastamisen.

Myös Kin­nusen kesään mah­tuu sekä ravin­to­la­pääl­li­kön töi­tä että juon­to- ja esiin­ty­mis­keik­ko­ja jonok­si asti.

– Maa­ki­sen Mar­tin­nie­men jäl­kei­sel­lä vii­kol­la läh­den Rova­nie­mel­le keik­kai­le­maan, ja hei­nä­kuus­sa Vie­nol­la on yksi­tyis­keik­ko­ja. Elo­kuus­sa läh­den esiin­ty­mään bur­les­ki­ta­pah­tu­maan Hel­sin­kiin duo­pa­ri­ni Cece Bombs­hel­lin kans­sa, luet­te­lee Kinnunen.

Kii­rei­si­nä viik­koi­na Kin­nu­nen ker­too tin­ki­vän­sä yöunis­ta, joi­ta hän nor­maa­lis­ti vaa­lii kuin kal­lein­ta aar­ret­taan. Palau­tu­maan aut­ta­vat video­pe­lit ja anime.

Mis­tään Kin­nu­nen ei kui­ten­kaan luo­pui­si. Kii­rei­nen kesä­kään ei hait­taa, kun naut­tii sii­tä, mitä tekee.

– Ehdot­to­mas­ti paras­ta, mitä Pin-up‑, bur­les­ki- ja mal­li­har­ras­tuk­set ovat anta­neet, on laa­ja ver­kos­to saman­hen­ki­siä ihmi­siä sekä tii­vis ystä­vä­po­ruk­ka. Lisäk­si olen saa­nut pal­jon esiin­ty­mis­ko­ke­mus­ta ja sen myö­tä itsevarmuutta.

 

Vie­no Hut­tu­nen ‑hah­mo syn­tyi sat­tu­man kautta

Vil­ma Kin­nusen luo­ma Vie­no Hut­tu­nen ‑hah­mo on nous­sut lyhyes­sä ajas­sa legen­dak­si Oulun seu­dun esiin­ty­mis­la­voil­la. Vie­no syn­tyi Kin­nusen mukaan vuon­na 2021 bur­les­kiyh­dis­tyk­sen kevät­ko­kouk­ses­sa, jos­sa tee­ma­na oli­vat naamiaiset.

– Pukeu­duin mum­muk­si, ja ulko­nä­kö­ni nau­rat­ti kaik­kia koko illan ihan mie­let­tö­mäs­ti. Se oli Vie­non esias­te, joka pää­si täy­teen lois­toon­sa noin puo­len vuo­den jäl­keen bur­les­kiklu­bin lavalla.

Vie­non hah­mo on teh­ty har­maas­ta ja töke­rös­tä peruu­kis­ta, yöpai­tu­lis­ta sekä pin­kis­tä, timan­tein ja kar­va­no­pin koris­tel­lus­ta rol­laat­to­ris­ta. Meik­kiä var­ten Kin­nu­nen lii­oit­te­lee ja koros­taa omia luon­nol­li­sia juonteitaan.

– Kyl­lä pitää olla vähän hul­lu ja osa­ta nau­raa itsel­leen, että voi heit­täy­tyä rää­vit­tö­mäk­si ja rut­tui­sek­si mum­muk­si, nau­raa Kinnunen.

Vie­no Hut­tusen tava­ra­mer­kik­si ovat muo­dos­tu­neet rons­ki kie­len­käyt­tö ja ajoit­tain jopa härs­kit jutut. Vie­no myös usein eten­kin bur­les­ki­la­voil­la esiin­tyes­sään luo­puu pai­tu­lis­taan, ja vetää pääl­le jotain sel­lais­ta, mitä joka mum­mu ei keh­tai­si pukea.

– Vie­no on hah­mo­na vähän rep­pa­na, niin se lie­vit­tää jut­tu­jen sär­mää hie­man. Välil­lä tulee mie­tit­tyä, että meni­kö jokin jut­tu lii­an pit­käl­le, mut­ta yleen­sä ihmi­set vain nauravat.

Hah­mo on hyvin suo­sit­tu ja pidet­ty, eikä Kin­nu­nen ole kuul­lut Vie­nos­ta sanot­ta­van pahaa sanaa.

– Haluan itse ehdot­to­mas­ti olla van­ha­na saman­lai­nen kuin Vieno.

Vie­no usein mai­nit­see laval­la ja sosi­aa­li­sen median kana­vis­sa myös Ran­ta­poh­ja-leh­den, jon­ka naa­pu­rin Ulla aina käh­vel­tää tämän pos­ti­laa­ti­kos­ta. Vie­non mie­les­tä asial­le pitäi­si ehdot­to­mas­ti teh­dä jotain. Hän onkin alka­nut aset­taa Ullal­le ansoja.

Vie­non toi­vee­na oli­si, että leh­ti toi­mi­tet­tai­siin hänel­le hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti sän­kyyn asti aamu­kah­vin kera “komean her­ras­mie­hen” toimesta.

Ran­ta­poh­jan väki on kuul­lut ongel­mis­ta, ja toi­mit­ti rau­han elee­nä Vie­nol­le Ran­ta­poh­ja-logol­la varus­tet­tu­ja hei­jas­ti­mia rol­laat­to­ria var­ten sekä kan­gas­kas­sin, jos­sa Vie­non suo­si­mien ket­tu­kark­kien kan­ta­mi­nen on hie­man helpompaa.

– Kyl­lä Vie­no näil­lä lah­joil­la lep­pyy – eten­kin, kun saa käy­dä hie­ro­mas­sa lah­juk­sia Ullan naa­maan. Hänel­le Vie­no myös var­mas­ti valeh­te­lee, että sai vuo­den ilmai­set leh­det, nau­raa Vil­ma Kinnunen.