Poh­teen stra­te­gi­aa päi­vi­te­tään koke­mus­tie­toa hyödyntäen

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een Poh­teen ensim­mäi­nen, vuon­na 2022 hyväk­syt­ty stra­te­gia päi­vi­te­tään val­tuus­to­kau­del­le 2025–2029. Stra­te­gi­aa on pidet­ty hyvä­nä, mut­ta toi­min­taym­pä­ris­tön muu­tok­set ovat haas­ta­neet sen toteuttamista.

– Nyt, uuden val­tuus­ton aloit­taes­sa toi­min­tan­sa, on hyvä aika päi­vit­tää Poh­teen stra­te­gia. Stra­te­gia­työ­tä teh­dään laa­jas­sa yhteis­työs­sä. Eri sidos­ryh­mil­le suun­nat­tu­jen kyse­ly­jen lisäk­si tulos­sa on lausun­to­kier­ros ja monia osal­lis­tu­mi­sen paik­ko­ja, ker­too sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jes­tä­mis­joh­ta­ja Kirs­ti Ylitalo-Katajisto​.

Alue­val­tuu­te­tut otti­vat kan­taa kokouk­ses­saan 16. kesä­kuu­ta stra­te­gian vaih­toeh­toi­hin: arvoi­hin, pain­opis­tei­siin, pal­ve­lu­lu­pauk­seen ja visioon. Työs­ken­te­ly jat­kuu eri toi­mie­li­mis­sä kesä­tauon jälkeen.

Stra­te­gian päi­vi­tyk­ses­sä huo­mioi­daan hyvin­voin­ti­ker­to­muk­sen tar­joa­ma tie­to alu­een asuk­kai­den voin­nis­ta. Aina­kin 33 641 poh­jois­poh­ja­lais­ta on ker­to­nut hyvin­voin­nis­taan yhdes­sä kun­tien ja mui­den yhteis­työ­kump­pa­nien kans­sa toteu­te­tuis­sa tiedonkeruissa.

Hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sen pääl­lik­kö San­na Salmela​ esit­te­li hyvin­voin­ti­ker­to­muk­sen tie­toa ja tie­don­ke­ruun tulok­sia. Vah­vuuk­sik­si aikui­set vas­taa­jat koki­vat lähi­suh­tei­den tur­val­li­suu­den, kodin palo­tur­val­li­suu­den, luon­non ja asu­mi­sen. Raha­huo­let kos­ki­vat monia. Paran­net­ta­vaa oli­si myös muun muas­sa mie­len ja kehon hyvin­voin­nis­sa, kan­san­sai­rauk­sien hoi­dos­sa, työt­tö­mien hyvin­voin­nis­sa, riip­pu­vuuk­sis­sa, yksi­näi­syy­des­sä sekä avun ja pal­ve­lu­jen saannissa.

Suu­rin osa lap­sis­ta ja nuo­ris­ta on tyy­ty­väi­siä elä­mään­sä, mut­ta tyy­ty­väi­syys on vii­me vuo­si­na hei­ken­ty­nyt. Paran­net­ta­vaa oli­si muun muas­sa päi­vit­täi­ses­sä elä­män­ryt­mis­sä, mie­len hyvin­voin­nis­sa, har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sis­sa ja kou­lu­hy­vin­voin­nis­sa. Hyvin­voin­ti­tie­dos­ta nouse­vat esiin myös per­hei­den raha­huo­let, neu­rop­sy­kiat­ri­nen oirei­lu, läheis­ten ystä­vien vähen­ty­mi­nen, roko­tus­kat­ta­vuus ja lähisuhdeväkivalta.

Har­voin kuul­luk­si tule­vat ihmi­set toi­vo­vat usein muu­tos­ta raha­huo­liin, sai­rauk­sien hoi­toon, avun ja tuen saa­mi­seen ja yhteisöllisyyteen.