Poh­ja­ve­si­tut­ki­muk­set alka­vat Hau­ki­pu­taal­la, Yli-Iis­sä ja Oulun­sa­los­sa ‒ Tavoit­tee­na veden­han­kin­nan tur­vaa­mi­nen ja huol­to­var­muu­den parantaminen

Geo­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus GTK aloit­taa tar­ken­ta­vat poh­ja­ve­si­tut­ki­muk­set Oulun seu­dul­la. Tavoit­tee­na on tur­va­ta Oulun kau­pun­gin veden­han­kin­ta ja paran­taa veden­han­kin­nan huol­to­var­muut­ta. OUVE­TUR-pro­jek­tis­sa kes­ki­ty­tään poh­ja­ve­sia­luei­den vähem­män tut­kit­tui­hin syvem­piin harjuosiin.

Pro­jek­tin tut­ki­mus­koh­tei­na ovat poh­ja­ve­sia­lu­eet Oulun­sa­lon Salon­sel­kä, Han­gas­kan­gas, Hau­ki­pu­taan Kel­lon­kan­gas sekä Yli-Ii/­Tan­ni­la.

Oulun veden­han­kin­nan tur­vaa­mi­nen on kriit­tis­tä kau­pun­gin yli 216 000 asuk­kaal­le sekä elin­tar­vi­ke­teol­li­suu­del­le ja maa­ta­lou­del­le. Poh­ja­ve­sia­luei­den geo­lo­gi­sil­la raken­ne­tut­ki­muk­sil­la saa­daan tar­vit­ta­vaa lisä­tie­toa Oulun kau­pun­gin veden­han­kin­nan vaihtoehdoista.

Oulun seu­dun ja Poh­jois-Poh­jan­maan ran­nik­koa­lu­een tun­ne­tut poh­ja­ve­si­va­rat ovat niu­kat ja veden laa­tuon­gel­mat ylei­siä. Käyt­tö­kel­pois­ta poh­ja­vet­tä on jou­dut­tu hake­maan kau­em­paa sisä­maas­ta. Oulun kau­pun­gin alu­eel­la on kui­ten­kin poh­ja­ve­sia­luei­ta, joi­den syvem­mis­tä har­juo­sis­ta on teh­ty vain vähän tut­ki­mus­ta. Nykyi­nen veden­ot­to on tapah­tu­nut käy­tän­nös­sä poh­ja­ve­si­vyö­hyk­keen pintaosista.

Tut­ki­mus­koh­teil­la tul­laan teke­mään lähi­vuo­si­na run­saas­ti maas­to­tut­ki­muk­sia veden­ot­to­po­ten­ti­aa­lin sel­vit­tä­mi­sek­si. Geo­lo­gis­ten kar­toi­tus­ten lisäk­si poh­ja­ve­sia­lueil­la teh­dään geo­fy­si­kaa­li­sia tut­ki­muk­sia, maa­pe­rä­kai­rauk­sia, havain­to­put­kien asen­nuk­sia, vesi­näyt­tei­den­ot­toa sekä kai­von­paik­ka­tut­ki­muk­sia. Havain­to­put­kien avul­la sel­vi­te­tään myös poh­ja­ve­den laa­tua ja hait­ta-ainei­den pitoisuuksia.

– Oulun seu­dul­la monin pai­koin huo­no­laa­tui­set poh­ja­ve­det liit­ty­vät alu­een kal­lio­pe­rään, muun muas­sa lius­ke­jak­son mus­ta­lius­kei­siin sekä Muhos-muo­dos­tu­man huo­nos­ti vet­tä joh­ta­viin savi- ja silt­ti­ki­viin. Poh­ja­ve­si­tut­ki­muk­sis­sa on usein kes­ki­tyt­ty aivan har­ju­ker­ros­tu­mien pin­tao­siin, ja tie­tä­mys ker­ros­tu­mien syvem­mis­tä osis­ta on jää­nyt puut­tu­maan. Var­sin­kin kun tie­de­tään, että alu­eel­la kar­kea­ra­kei­set maa­ker­rok­set saat­ta­vat olla jopa 100 met­riä pak­su­ja. Tämän vuok­si OUVE­TUR-pro­jek­ti sisäl­tää esi­mer­kik­si laa­jo­ja geo­fy­sii­kan tut­ki­muk­sia sekä maa­pe­rä­kai­rauk­sia, ker­too pro­jek­ti­pääl­lik­kö Jari Hyvä­ri­nen GTK:lta.

Maas­to­tut­ki­muk­set tule­vat kes­tä­mään kak­si kent­tä­tut­ki­mus­kaut­ta. Kent­tä­töis­tä tie­do­te­taan tar­kem­min alu­eel­li­ses­ti ennen töi­den aloittamista.

Huol­to­var­muu­den tar­kas­te­lun lisäk­si pro­jek­tis­sa sel­vi­te­tään muut­tu­van ilmas­ton vai­ku­tuk­sia poh­ja­ve­si­va­roi­hin ja veden­han­kin­taan. Ilmas­ton­muu­tok­sen myö­tä vuo­tuis­ten sade­mää­rien jakau­tu­mi­nen eri vuo­den­ajoil­le tulee muut­tu­maan ja samoin sään ääri-ilmiöt ovat lisään­ty­mäs­sä. Muu­tok­set voi­vat vai­kut­taa poh­ja­ve­si­va­ro­jen mää­rään ja veden laa­tuun. Vesi­huol­los­sa on tär­ke­ää varau­tua ilmas­to­vai­ku­tus­ten ris­kien hallintaan.

GTK kehit­tää pro­jek­tis­sa myös eri­tyi­ses­ti syvä­poh­ja­ve­teen liit­ty­viä tut­ki­mus­me­ne­tel­miä, joil­la saa­daan tie­toa poh­ja­ve­si­muo­dos­tu­mien syvem­mis­tä ker­ros­tu­mis­ta. Pro­jek­ti tulee kas­vat­ta­maan osaa­mis­ta ja ymmär­rys­tä poh­joi­sen Suo­men pohjavesivaroista.

OUVE­TUR-pro­jek­ti kes­tää vuo­den 2027 lop­puun ja sen koko­nais­bud­jet­ti on noin 1,2 mil­joo­naa euroa, jos­ta 80 % rahoi­te­taan Euroo­pan unio­nin tuel­la Poh­jois-Poh­jan­maan lii­ton kaut­ta. Lopus­ta rahoi­tuso­suu­des­ta vas­taa­vat GTK ja Oulun Vesi.