Lap­sen par­haan aja­mi­nen erotilanteissa

Nykyi­sin todel­la monen per­heen van­hem­mat eroa­vat. Tämä on yleen­sä hyvä asia per­heen­jä­sen­ten kan­nal­ta. Toi­saal­ta on ole­mas­sa myös tilan­tei­ta, jol­loin per­hei­den van­hem­mat ovat pysy­neet yhdes­sä las­ten­sa takia. Tämä jär­jes­te­ly taas ei yleen­sä tee muu­ta kuin hait­taa lap­sen ja van­hem­man suh­teel­le sekä lap­sen mie­len­ter­vey­del­le. Itse koen ongel­mak­si sen, että ero­ti­lan­teis­sa ei mie­ti­tä lap­sien parasta.

Lap­sien par­haan aja­mi­nen ero­ti­lan­teis­sa pitäi­si olla itses­tään sel­vyys. Jos lap­sen paras­ta ei mie­ti­tä, voi­vat seu­rauk­set kan­taa pit­käl­le ja olla läs­nä jopa koko lop­pue­lä­män. Ero­ti­lan­teet ovat lap­sil­le muu­ten­kin todel­la elä­män­mul­lis­ta­via koke­muk­sia, joi­hin lisät­ty­nä paha olo itsen­sä tai van­hem­pan­sa kans­sa eivät ole hyvä yhtä­lö. Lap­set ja nuo­ret jää­vät todel­la hel­pos­ti miet­ti­mään asioi­ta yksin min­kä takia van­hem­man on todel­la tär­keä kes­kus­tel­la lap­sen ja nuo­ren kans­sa han­ka­lis­ta­kin asiois­ta ja olla läsnä.

Lap­sen oma pää­tös­val­ta sii­tä, halu­aa­ko hän näh­dä van­hem­paan­sa tai kum­man van­hem­man luo­na hän halu­aa asua, astuu voi­maan, kun lap­si täyt­tää 12-vuot­ta. Mie­les­tä­ni pää­tös­val­tai­kä­ra­jaa pitäi­si las­kea muu­ta­mal­la vuo­del­la tai lap­sel­le pitäi­si antaa enem­män val­taa päät­tää omis­ta asiois­ta ennen kuin hän on täyt­tä­nyt 12 vuot­ta. Jot­ta lap­si koki­si itsen­sä kuul­luk­si ja ymmär­re­tyk­si. Toi­saal­ta tilan­teet, jois­sa lap­si vaih­taa asuin­paik­kaan­sa voi olla myös ongel­ma­na se, että huol­ta­jat eivät tie­dä mitä kaik­kea toi­ses­sa osoit­tees­sa tapah­tuu, mil­loin eri­tyi­sen tär­ke­ää oli­si saa­da lap­sen ääni kuu­lu­viin ja kuun­nel­la mitä hänel­lä on sanot­ta­va­na. Täl­lä muu­tok­sel­la oli­sin itse sääs­ty­nyt monen monel­ta­kin eri trau­mal­ta, jot­ka tule­vat seu­raa­maan minua aikui­se­lä­mää­ni asti.

Miet­ti­kää­pä, jos lap­sen­ne jou­tui­si viet­tä­mään aikaa monen vuo­den ajan sel­lai­sen ihmi­sen kans­sa, joka satut­taa hän­tä, on hai­tak­si hänel­le ja jois­sain tapauk­sis­sa jopa vaa­rak­si hänel­le. Tämä ei pape­ril­la kuu­los­ta kau­niil­ta. Ei todel­la­kaan, tämä on kau­niin täy­si vas­ta­koh­ta, mut­ta sil­ti todel­la moni lap­si ja nuo­ri vie­lä tänä päi­vä­nä­kin jou­tuu käy­mään tätä kau­heut­ta läpi.

Omien van­hem­pie­ni ero on tapah­tu­nut sil­loin, kun olen ollut aivan pie­ni. Hei­dän yhdes­sä olos­taan minul­la ei onnek­si ole mitään muis­to­ja. Vuo­sien var­rel­la olen jou­tu­nut käy­mään isä­ni tykö­nä sään­nöl­li­sin ja ei niin sään­nöl­li­sin välia­join. Isä­ni tapaa­mi­nen on ollut minul­le hyvin trau­maat­tis­ta, ja se on vai­kut­ta­nut minuun monel­la taval­la. Kaik­ki tur­vat­to­muu­den tun­ne, ympä­ril­lä ole­vien ihmis­ten arvaa­mat­to­muus ja itses­tä­ni huo­leh­ti­mi­nen ovat aiheut­ta­neet minul­le riit­tä­mät­tö­myy­den tun­tei­ta, tun­te­muk­sia sii­tä, että en ansait­se mui­den minul­le anta­maa rak­kaut­ta ja mui­ta suu­ria­kin paha­no­lon tun­tei­ta. Kai­ken koke­ma­ni takia olen jou­tu­nut itse­näis­ty­mään aivan lii­an aikaisin.

Tämä ei tie­ten­kään tar­koi­ta, että kai­kil­la lap­sil­la ja nuo­ril­la oli­si huo­no olla ero­ti­lan­teis­sa ja nii­den aika­na, vaik­ka­kin se on vali­tet­ta­van yleis­tä. Van­hem­pien ja huol­ta­jien pitäi­si ymmär­tää kuin­ka han­ka­lia ero­ti­lan­teet voi­vat lap­sel­le olla ja kuin­ka pit­kät vai­ku­tuk­set niil­lä lap­sen elä­mään saat­taa olla. Täs­tä teks­tis­tä voim­me­kin jo huo­ma­ta kuin­ka tär­ke­ää lap­sen par­haan aja­mi­nen ero­ti­lan­teis­sa oikeas­ti on.

S. F. , Hau­ki­pu­taan koulu

Kir­joi­tus jul­kais­taan osa­na Ran­ta­poh­jan ja alu­een kou­lu­jen välis­tä yhteistyötä