Kir­jas­tot ovat suo­ma­lai­sil­le tär­kei­tä, mut­ta nii­den yhteis­kun­nal­li­nen roo­li on epäselvä

Tuo­reen sel­vi­tyk­sen mukaan suo­ma­lai­sis­ta 55 pro­sent­tia eli hie­man yli puo­let suo­ma­lai­sis­ta käyt­tää kir­jas­ton pal­ve­lu­ja tai viet­tää aikaa kir­jas­ton tilois­sa vähin­tään kuu­kausit­tain. Eten­kin lap­si­per­heet ovat innok­kai­ta kir­jas­ton käyt­tä­jiä: 75 pro­sent­tia per­heis­tä, jois­sa on alle 7‑vuotiaita lap­sia, käyt­tää kir­jas­toa aktiivisesti. 

Sel­vi­tyk­sen vas­taa­jat piti­vät tär­keim­pi­nä kir­jas­ton sijain­tia, aineis­ton löy­det­tä­vyyt­tä, kokoel­man laa­juut­ta ja aukio­loai­ko­ja. Kir­jas­ton käyt­tä­jis­tä 87 pro­sent­tia koki lähi­kir­jas­ton vas­taa­van tar­pei­siin­sa mel­ko tai erit­täin hyvin. Eni­ten huol­ta kan­net­tiin kir­jas­to­pal­ve­lui­den tason säilymisestä. 

Vas­taa­jis­ta 10 pro­sent­tia ei käy­tä kir­jas­toa lain­kaan. Syyt liit­ty­vät pit­kiin etäi­syyk­siin, liik­ku­mis- ja ter­veys­haas­tei­siin, ajan puut­tee­seen tai sii­hen, että kir­jas­ton pal­ve­lu­ja ei koe­ta itsel­le tarpeellisiksi. 

Suo­ma­lais­ten kir­jas­to­ko­ke­mus on sel­vi­tyk­sen mukaan erit­täin myön­tei­nen. Val­tao­sa vas­taa­jis­ta miel­tää kir­jas­ton tär­keäk­si kan­sa­lais­ten luku­tai­don edis­tä­jäk­si ja yllä­pi­tä­jäk­si. Kir­jas­tot näh­dään tar­peel­li­si­na, help­po­käyt­töi­si­nä ja yhdenvertaisina. 

– Ilman kir­jas­to­ja Suo­mi oli­si suu­ren osan vas­taa­jia mie­les­tä epä­ta­sa-arvoi­sem­pi. Kir­jas­to­jen yhteis­kun­nal­li­nen mer­ki­tys koros­tuu eri­tyi­ses­ti tasa­ver­tai­sen tie­don­saan­nin edis­tä­mi­ses­sä. Kir­jas­tot vah­vis­ta­vat demo­kra­ti­aa ja osal­li­suut­ta laki­sää­teis­ten teh­tä­vien­sä avul­la, mikä on erit­täin tär­ke­ää tänä päi­vä­nä, kuvaa yli­tar­kas­ta­ja Jon­na Tou­ko­nen Lupa- ja val­von­ta­vi­ras­ton var­hais­kas­va­tuk­sen, kou­lu­tuk­sen ja kult­tuu­rin osastolta. 

Kir­jas­to­jen yhteis­kun­nal­li­se­na mer­ki­tyk­se­nä näh­tiin lisäk­si luku­tai­to­jen edis­tä­mi­nen ja kult­tuu­ri­pe­rin­nön säi­lyt­tä­mi­nen. Nämä kon­kreet­ti­set mer­ki­tyk­set koros­tui­vat, kun taas vie­raam­pi­na koet­tiin abstrak­tim­mat mer­ki­tyk­set, kuten hen­ki­sen krii­sin­kes­tä­vyy­den yllä­pi­to tai yhteen­kuu­lu­vuu­den, yhtei­söl­li­syy­den ja osal­li­suu­den tai kotou­tu­mi­sen edis­tä­mi­nen kir­jas­to­jen toiminnalla. 

Sel­vi­tyk­sen mukaan kir­jas­tot miel­le­tään luo­tet­ta­vik­si mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­luik­si. Sen sijaan vas­taa­jat miel­si­vät kir­jas­ton har­vem­min ket­te­räk­si tai edistysmieliseksi. 

Sel­vi­tyk­sen posi­tii­vi­sis­ta tulok­sis­ta huo­li­mat­ta vas­taa­jis­ta lähes puo­let koki, että ei pys­ty tai tie­dä miten vai­kut­taa kir­jas­ton pal­ve­lui­hin. Pal­ve­lu­tar­peet ja ‑toi­veet myös vaih­te­le­vat koh­de­ryh­mit­täin. Kir­jas­tot voi­si­vat­kin kehit­tää pal­ve­lui­ta enem­män yhdes­sä käyt­tä­jien kanssa. 

Bon­da­ta tut­ki­mus­pal­ve­lui­den toteut­ta­maan kyse­lyyn vas­ta­si 2007 yli 18-vuo­tias­ta Suo­mes­sa asu­vaa hen­ki­löä. Kyse­ly toteu­tet­tiin panee­li­tie­don­ke­ruu­na ja puhe­lin­haas­tat­te­luin syys-loka­kuus­sa 2025. Sel­vi­tys antaa kun­nil­le uusia suun­ta­vii­vo­ja kir­jas­to­jen pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­seen laki­sää­tei­se­nä perus­pal­ve­lu­na. Tulok­sia hyö­dyn­ne­tään myös kehit­tä­mi­sa­vus­tus­ten suun­taa­mi­ses­sa ja kir­jas­to­pal­ve­lu­jen arvioin­nis­sa. Sel­vi­tyk­sen rahoit­ti Ope­tus- ja kulttuuriministeriö.