Hau­ki­pu­taan lukion opis­ke­li­joi­ta muka­na vesistökunnostustalkoissa

Hau­ki­pu­taan lukion bio­lo­gian opis­ke­li­ja­ryh­mä osal­lis­tui opet­ta­jan­sa Tomi Joki­vir­ran kans­sa vesis­tö­kun­nos­tus­tal­koi­siin Kyl­mä­ojal­la elo­kui­se­na maanantaina.Talkoista oli sovit­tu kun­nos­tuk­ses­ta vas­taa­van Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen ja yhteis­työ­kump­pa­ni­na toi­mi­neen Hau­ki­pu­das-Onka­mon­se­län yhteis­met­sän edus­ta­jien kans­sa. Kun­nos­tuk­ses­sa paran­net­tiin kalo­jen kutu­paik­ko­ja lisää­mäl­lä soraa virtapaikkoihin.

Tal­koo­koh­tee­na ollut Kyl­mä­oja saa alkun­sa Pik­ku-Vii­ta­jär­ves­tä ja las­kee monen mut­kan jäl­keen Mar­ti­mo­jo­keen ja edel­leen Iijo­keen. Kyl­mä­oja on pai­koin poten­ti­aa­li­nen arvo­ka­lo­jen kuten tai­me­nen ja har­rin eli­nym­pä­ris­tö, ja on sik­si vali­koi­tu­nut Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen Hel­mi-rahoi­tus­oh­jel­man kunnostuskohteeksi.

Hau­ki­pu­taan lukion valin­nai­nen ”Veden bio­lo­gi­aa ja kemi­aa ‑tut­ki­mus­kurs­si” kuu­luu tee­mao­pin­toi­hin, joi­den tar­koi­tuk­se­na on tar­kas­tel­la asioi­ta moni­tie­teel­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta. Kurs­sil­la tut­ki­taan lähiym­pä­ris­tön vesis­tö­jen tilaa eri vuo­de­nai­koi­na ana­ly­soi­mal­la vesi­näyt­tei­tä, pereh­ty­mäl­lä eri­tyyp­pis­ten vesis­tö­jen lajis­toon ja teke­mäl­lä vie­rai­lu­ja muun muas­sa Oulun Veden jäte­ve­den­kä­sit­te­ly­lai­tok­sel­le sekä teke­mäl­lä yhteis­työ­tä Oulun yli­opis­ton ja Met­sä­hal­li­tuk­sen kanssa.

– Kun Kari Kale­va Hau­ki­pu­taan jako­kun­nas­ta ja yhteis­met­sän edus­ta­ja Heik­ki Aar­ni­pu­ro ker­toi­vat mah­dol­li­suu­des­ta osal­lis­tua pai­kal­lis­ten vesis­tö­jen kun­nos­tus­tal­koi­siin, otim­me kut­sun mie­luus­ti vas­taan, ker­too Hau­ki­pu­taan lukion bio­lo­gian ja maan­tie­teen leh­to­ri Tomi Jokivirta.

Joki­vir­ran mukaan oman lähiym­pä­ris­tön ja sen eko­lo­gi­sen tilan ymmär­tä­mi­nen avaa nuo­ril­le kon­kreet­ti­ses­ti näke­myk­siä Suo­men luon­non tilasta.

– Tämä on mah­dol­lis­ta vain mene­mäl­lä ulos luon­toon. Tämän­kal­tai­set pro­jek­tit anta­vat opis­ke­li­joil­le myös kuvan sii­tä, että pie­nil­lä­kin teoil­la voi olla iso­ja vaikutuksia.

Vee­ti Neva­lai­nen ker­toi valin­neen­sa kysei­sen käy­tän­nön­lä­hei­sen bio­lo­gian kurs­sin, kos­ka se laa­jen­tai­si ymmär­rys­tä sii­tä, miten kemial­li­sia tut­ki­muk­sia teh­dään luonnossa.

–Tal­koo­reis­su laa­jen­si myös tie­tä­mys­tä kalo­jen elin­kaa­res­ta ja mik­si oli tär­ke­ää tal­koil­la nii­den elin­voi­mai­suu­den parantamiseksi.

Elma Tiri valit­si kurs­sin, kos­ka hän on ollut jo pit­kään kiin­nos­tu­nut Suo­men vesis­tö­jen tilan­tees­ta ja muu­ten­kin ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­ses­ta vesis­töön ja sen elä­mään. Jo men­nei­syy­des­sä ihmi­set ovat teh­neet tyh­miä pää­tök­siä ja tuhon­neet luontoa.

– Opin tämän kurs­sin ja tal­koo­reis­sun myö­tä arvos­ta­maan enem­män luon­toa, vaik­ka olen arvos­ta­nut sitä aiem­min­kin jo todel­la pal­jon. Rakas­tan myös bio­lo­gian ja kemian opin­to­ja koulussa!

Tal­koi­den alka­jai­sik­si Poh­jois-Poh­jan­maan ELY-kes­kuk­sen suun­nit­te­li­ja ja töis­tä vas­taa­va Juha­ni Aho sekä yhteis­met­sän hoi­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Ensio Krop­su ja hoi­to­kun­nan jäsen Heik­ki Aar­ni­pu­ro toi­vot­ti­vat opis­ke­li­jat ter­ve­tul­leek­si tal­koi­siin. Juha­ni Aho ker­toi vesis­tö­kun­nos­tus­koh­teen taus­tois­ta ja kun­nos­tus­töi­den tär­key­des­tä kalas­ton eli­nym­pä­ris­tön parantamiseksi.

Yhteis­met­sän edus­ta­jien mukaan hyväs­sä met­sän­hoi­dos­sa huo­mioi­daan myös pien­ve­sien kun­nos­tus ja nuo­ria näh­dään mie­lel­lään muka­na kun­nos­tus­töis­sä. Täl­lä ker­taa kun­nos­tus liit­tyi kalo­jen lisään­ty­mis­paik­ko­jen parantamiseen.

Sää suo­si tal­koi­ta, sil­lä aamu­päi­vän sade lähes lak­ka­si ja mah­dol­lis­ti työn suju­mi­sen. Pai­kal­le oli tuo­tu kalo­jen kutuun sopi­vaa luon­non­so­raa, joka oli tar­koi­tus siir­tää ennal­ta valit­tui­hin vir­ta­paik­koi­hin. Maas­ton vai­keu­des­ta joh­tuen soraa ei voi­tu ajaa suo­raan koh­tee­seen, vaan se oli siir­ret­tä­vä veteen ”ämpä­ri­pe­lil­lä”. Apu­na siir­rois­sa käy­tet­tiin mön­ki­jää, jol­la sora­äm­pä­rit kul­je­tet­tiin mah­dol­li­sim­man lähel­le koh­det­ta ja kan­net­tiin sii­tä perille.

Tal­kois­sa ruo­ka­huol­to on tär­keäs­sä ase­mas­sa ja sii­tä vas­ta­si­vat hyvin Onka­mon­se­län yhteis­met­sän edus­ta­jat Sei­ja ja Erk­ki Tor­ve­la.

Opis­ke­li­ja­voi­min hom­ma hoi­tui riva­kas­ti ja sorak­ko saa­tiin siir­ret­tyä aika­tau­lus­sa sin­ne min­ne piti­kin. Työs­tä vas­taa­vien toi­mi­joi­den mukaan lukio­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen tal­koi­siin oli posi­tii­vi­nen koke­mus. Päi­vän aika­na lukion toi­sen vuo­den opis­ke­li­jat pää­si­vät koke­maan ja osal­lis­tu­maan tär­ke­ään pien­ve­sis­tön kun­nos­tus­koh­tee­seen. Bio­lo­gian oppiai­nee­seen liit­ty­vä aihe kon­kre­ti­soi­tui ja ehkä fyy­si­nen työ myös hie­man väsyt­ti mat­kal­la koh­ti kou­lua. Eri­lai­nen kou­lu­päi­vä oli päättynyt.