Ham­pai­den har­jaus­tot­tu­muk­set vakiin­tu­vat varhain

Tutkimuksen mukaan rutiinit ja tavat hampaiden harjaamiseen syntyvät jo varhain. Arkistokuva: Jarno KeskinenTutkimuksen mukaan rutiinit ja tavat hampaiden harjaamiseen syntyvät jo varhain. Arkistokuva: Jarno Keskinen

Turun yli­opis­tos­sa tar­kas­tet­tu väi­tös­tut­ki­mus osoit­taa, että lap­sen ham­pai­den har­jaus­tot­tu­muk­set vakiin­tu­vat jo var­hain, ja nii­hin vai­kut­ta­vat eri­tyi­ses­ti van­hem­pien omat suun­hoi­to­tot­tu­muk­set sekä per­heen arjen rutiinit.

Tulok­set koros­ta­vat var­hai­sen, koko per­hee­seen koh­dis­tu­van tuen mer­ki­tys­tä las­ten suun­ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä ja ter­vey­se­ro­jen kaventamisessa.

Lap­sen ham­pai­den har­jaus­tot­tu­muk­set raken­tu­vat osa­na per­heen arkea. Väi­tös­tut­ki­muk­ses­saan EHL Han­na Suok­ko tar­kas­te­li, miten per­heym­pä­ris­tö vai­kut­taa pien­ten las­ten ham­pai­den har­jauk­seen ja miten har­jaus­tot­tu­muk­set muut­tu­vat lap­sen var­hais­vuo­si­na. Tut­ki­mus perus­tuu Turun yli­opis­ton FinnBrain-syn­ty­mä­ko­hor­tin aineistoon.

– Lap­set omak­su­vat suun­hoi­to­tot­tu­muk­sia ennen kaik­kea van­hem­pien esi­mer­kin ja per­heen arjen käy­tän­tö­jen kaut­ta. Ham­pai­den har­jaus ei ole pel­käs­tään yksit­täi­nen ter­veys­te­ko, vaan osa per­heen laa­jem­paa ter­veys­käyt­täy­ty­mis­tä ja arjen toi­min­ta­mal­le­ja, Suok­ko ker­too yli­opis­ton tiedotteessa.

Tut­ki­muk­ses­sa huo­mioi­tiin usei­ta per­heym­pä­ris­töön, kuten van­hem­pien taus­taan ja per­heen hyvin­voin­tiin, liit­ty­viä teki­jöi­tä. Näis­tä van­hem­pien omat har­jaus­tot­tu­muk­set nousi­vat kes­kei­sim­mäk­si lap­sen har­jaus­tot­tu­muk­siin liit­ty­väk­si tekijäksi. 

Aikai­sem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa on usein kes­ki­tyt­ty pää­asias­sa äitei­hin, mut­ta Suok­ko tar­kas­te­li tut­ki­muk­ses­saan sekä äitien että isien roo­lia las­ten ham­pai­den­har­jaus­käy­tän­tö­jen kehit­ty­mi­ses­sä. Tulok­set osoit­ta­vat, että molem­mil­la van­hem­mil­la on tär­keä roo­li, vaik­ka yhtey­det poik­ke­si­vat jon­kin ver­ran äitien ja isien välillä.

Tut­ki­mus koros­taa var­hais­ten elin­vuo­sien mer­ki­tys­tä ter­veys­tot­tu­mus­ten muodostumisessa

– Lap­suu­des­sa omak­su­tut suun­hoi­to­ta­vat säi­ly­vät usein aikui­suu­teen saak­ka. Eri­tyi­ses­ti hyvät har­jaus­tot­tu­muk­set näyt­ti­vät ole­van pysy­viä, kun taas puut­teel­li­ses­sa har­jauk­ses­sa esiin­tyi enem­män vaih­te­lua, Suok­ko kertoo.

Kak­si­vuo­ti­aa­na useim­mil­la lap­sil­la oli jo vakiin­tu­nut ham­pai­den­har­jaus­ru­tii­ni, ja vain noin kol­mas­osa muut­ti har­jaus­ti­heyt­tään yhden ja nel­jän vuo­den iän välillä.

Van­hem­pien ham­pai­den­har­jaus­käy­tän­nöt oli­vat vah­vem­min yhtey­des­sä lap­sen har­jaus­ti­hey­teen kuin mikään muu tut­kit­tu teki­jä. Esi­mer­kik­si sil­loin, kun kum­pi­kaan van­hem­mis­ta ei har­jan­nut omia ham­pai­taan kah­des­ti päi­väs­sä, lap­sil­la oli noin yhdek­sän ker­taa suu­rem­pi toden­nä­köi­syys, että hei­dän ham­pai­taan har­jat­tiin alle kah­des­ti päi­väs­sä yhden vuo­den iässä.

Lisäk­si huo­no ham­pai­den­har­jaus yhden vuo­den iäs­sä oli vah­vin ennus­ta­ja huo­nol­le ham­pai­den­har­jauk­sel­le kah­den vuo­den iäs­sä, mikä viit­taa sii­hen, että var­hai­ses­sa iäs­sä vakiin­tu­neet ham­pai­den­har­jaus­ru­tii­nit yleen­sä säilyvät.

Tut­ki­mus osoit­taa myös, ettei las­ten suun­ter­veyt­tä voi­da tar­kas­tel­la irral­laan per­heen muus­ta hyvin­voin­nis­ta. Per­hei­den käy­tet­tä­vis­sä ole­vat resurs­sit, kuten aika, tie­to, jak­sa­mi­nen, talou­del­li­nen tilan­ne ja sosi­aa­li­nen tuki, vaih­te­le­vat. Nämä teki­jät vai­kut­ta­vat sii­hen, kuin­ka hel­pos­ti ter­veel­li­siä arjen rutii­ne­ja voi­daan yllä­pi­tää. Näin myös las­ten suun­ter­vey­den erot kie­tou­tu­vat osak­si laa­jem­pia hyvin­voin­ti- ja terveyseroja.

Suun ter­veys on myös tii­viis­ti yhtey­des­sä muu­hun ter­vey­teen. Karies on las­ten ylei­sin suusai­raus, ja sil­lä voi olla mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia lap­sen hyvin­voin­tiin. Hoi­ta­ma­ton karies voi aiheut­taa kipua, syö­mis­vai­keuk­sia ja hei­ken­tää elä­män­laa­tua. Vaka­vim­mil­laan seu­rauk­set voi­vat joh­taa nuku­tus­ham­mas­hoi­toon ja näkyä esi­mer­kik­si koulupoissaoloina.

Tulok­set koros­ta­vat tar­vet­ta tukea per­hei­tä jo ennen kuin ongel­mia ilme­nee. Suun­ter­veyt­tä edis­tä­viä toi­mia oli­si hyvä aloit­taa jo ras­kausai­ka­na esi­mer­kik­si neu­vo­la­pal­ve­luis­sa ja eri ammat­ti­lais­ten välis­tä yhteis­työ­tä tuli­si vah­vis­taa per­hei­den tukemiseksi.

– Las­ten suun­ter­vey­den edis­tä­mi­nen ei ole vain suun ter­vey­den­huol­lon teh­tä­vä, vaan osa laa­jem­paa ter­vey­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mis­tä. Kun per­hei­den hyvin­voin­tia tue­taan koko­nais­val­tai­ses­ti, luo­daan samal­la edel­ly­tyk­siä myös hyväl­le suun­ter­vey­del­le. Las­ten ham­pai­den har­jaus alkaa pal­jon ennen ham­mas­har­jaa, osa­na per­heen arkea, van­hem­muut­ta ja joka­päi­väi­siä tot­tu­muk­sia, Suok­ko tiivistää.