Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry varoittaa, että alueellisen tieverkon rapautuminen kasvattaa kuljetuskustannuksia ja vaikeuttaa yritysten toimintaa. Järjestön yhdessä muiden toimijoiden kanssa teettämän selvityksen mukaan korjausvelan kasvu uhkaa lisätä liikenteen kustannuksia miljardeilla euroilla sekä heikentää turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Alueellisella tieverkolla tarkoitetaan seutu‑, yhdys- ja yksityisteitä. Niiden osuus Suomen tieverkosta on SKALin mukaan 96 prosenttia. SKAL muistuttaa, että alueellinen tieverkko on koko logistisen ketjun perusta. Metsäteollisuuden raaka-aineet, maatalouden kuljetukset ja energiantuotannon tarpeet ovat riippuvaisia toimivista tieyhteyksistä.
Ilman hyväkuntoista alueellista tieverkkoa tavarat eivät pääse turvallisesti satamiin, tehtaille, terminaaleihin tai asiakkaille.
Teiden kunnon heikkeneminen näkyy tehdyn selvityksen luvuissa. Vuonna 2011 huonokuntoisia päällystettyjä teitä oli noin 3 000 kilometriä, ja vuonna 2025 vastaava määrä oli noin 12 000 kilometriä.
Valtion tieverkon korjausvelka on tiedotteen mukaan noussut 2,6 miljardiin euroon. Valtaosa siitä kohdistuu seutu- ja yhdysteihin. Yksityisteiden korjausvelaksi arvioidaan lisäksi 1,3 miljardia euroa.
– Tieverkon kunnon heikkeneminen näkyy jo nyt kasvavina kuljetuskustannuksina, heikentyneenä liikenneturvallisuutena sekä lisääntyvinä haasteina yritysten toiminnalle eri puolilla Suomea, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala tiedotteessa.
Monin paikoin tiet ovat jo siinä kunnossa, että niiden käyttövarmuus, kantavuus ja turvallisuus ovat vaarantuneet.
– Korostamme, että elinkeinoelämän toiminta perustuu siihen, että kuljetukset pääsevät liikkumaan luotettavasti koko maassa. Jos alueellinen tieverkko pääsee edelleen rapautumaan, vaarantuvat välttämättömien tavarakuljetusten lisäksi niin pelastustoimen kuin terveydenhuollonkin edellytykset, SKALin Kujala sanoo.
Kiiminkiläisen Kuljetusliike Eskolan Pasi Eskolan mukaan teiden heikko kunto nostaa kuljetusten kustannuksia. Hän kertoo, että korjausvelka näkyy selvästi eri puolilla tieverkkoa.
Yrityksen käyttämiin pääreitteihin kuuluvat Oulun ja Kuusamon sekä Oulun ja Kemin väliset tiet. Puukuljetukset tarvitsevat kuitenkin myös pienempiä teitä, ja usein Eskolan oranssit värit suuntaavat Kainuuseen Suomussalmen Pesiökylään, jossa on merkittävä puutavaran junaterminaali.
Talvella ongelmia aiheuttavat auraus, liukkaudentorjunta ja kunnossapidon odotusajat. Kiireellisimpänä muutosta kaipaavana asiana Eskola pitääkin juuri talvikunnossapidon parantamista.
Kun tien pinta muuttuu vesijääksi, puutavaraa kuljettava raskas ajoneuvo voi joutua pysähtymään odottamaan hiekoitusta.
Jos liukkaasta tiestä ilmoitetaan tienkäyttäjälinjalle, hiekoituksen saapuminen voi kestää. Eskolan mukaan vastaan tulee jopa tilanteita, joissa metsäautotie on maantietä paremmin hoidettu.
Erityisen huolestuttavana hän pitää sitä, jos myös pääväylät, kuten Kuusamontie ja Nelostie muuttuvat niin liukkaiksi, ettei raskas liikenne pysty kulkemaan.
Eskolan mielestä sääennusteiden ja sadetutkien pitäisi auttaa ennakoimaan vaaralliset kelit nykyistä paremmin.
– Kyse on sekä liikenneturvallisuudesta että kuljettajien työturvallisuudesta, Eskola sanoo.
Huonosti auratulla tiellä raskas ajoneuvo kulkee raskaammin, polttoainetta kuluu enemmän ja eteneminen hidastuu.
– Meidän puuautomme kuljettavat vuodessa 1,5 miljoonaa kuutiota puuta. Se tarkoittaa noin 30 000 kuormaa, ja jokaiselle autolle tulee noin 200 000 kilometriä vuodessa. Siinä esimerkiksi heikko talvikunnossapito aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia.
Lisäksi Eskola nostaa esiin sen, että rekat ovat vuosien varrella kasvaneet, mutta tiestö ei ole pysynyt kehityksessä mukana.
– Jos ennen rekka painoi 60 tonnia, nyt se painaa 76 tonni, ja kun se ennen oli neljän metrin korkuinen, nyt se on 4,40-metrinen.
Kesällä pintavauriot ja routavauriot puolestaan lisäävät Eskolan mukaan rengasrikkoja sekä jousituksen ja alustan korjaustarpeita. Hän ei arvioi lisäkustannuksille tarkkaa euromäärää, mutta kertoo vaurioita olevan aiempaa enemmän.
– Lopulta kustannusten nousu valuu ketjussa alaspäin ja tulee maksettavaksi ihan tavallisten ihmisten kukkarosta, hän sanoo.
Huonokuntoisten teiden haittavaikutukset kasaantuvat SKALin mukaan tienkäyttäjille, väylänpitäjille ja koko yhteiskunnalle.
SKAL vaatii tienpitoon pitkäjänteistä rahoitusta, jolla korjausvelan kasvu pysäytetään ja teiden kunto turvataan. Järjestön mukaan rahoitukseen tarvitaan sitoutumista yli vaalikausien. Kunnossapidossa pitäisi myös korjata vaurioita nykyistä ennakoivammin, ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ja kalliimmiksi.
Pasi Eskola katsoo teiden kunnossapitoa myös kuljetusalan tulevaisuuden kannalta. Alalle tarvitaan uusia kuljettajia eläköityvien tilalle, ja työoloilla on merkitystä sen suhteen, kiinnostuvatko nuoret työstä ja viihtyvätkö he siinä.
Jos tien päällä työskentely tuntuu jatkuvasti hankalalta tai turvattomalta, ammattitaitoinen kuljettaja voi harkita muitakin töitä.
– Myös työympäristön pitää tukea alan houkuttelevuutta. Kuljettajan työpaikka on tien päällä, Pasi Eskola sanoo.
Destian laatiman selvityksen tilaajina ovat SKALin lisäksi INFRA, Koneyrittäjät, Kuntaliitto, Metsäkeskus ja MTK sekä Suomen Tieyhdistys ja Destia. Selvityksen mukaan rapautumisen pysäyttäminen on mahdollista, mutta se edellyttää poliittisia päätöksiä ja niiden toimeenpanoa.
SKAL ja Suomen Tieyhdistys ovat käynnistäneet myös Tievetoomus-kampanjan, jossa vaaditaan tiestölle miljardi euroa lisää rahoitusta ja pysyvästi riittävää rahoitustasoa.
Vetoomuksen pääviesti on selkeä: “Laittakaa tiet kuntoon. Varmistakaa kilpailukyky ja kaikkien suomalaisten turvallinen liikkuminen myös tulevaisuudessa. Lisätkää miljardi euroa suomalaisten tärkeimpään alustaan, tiestöön. Vakioikaa rahoitukselle tiestön edellyttämä taso.”
Järjestöjen mukaan vetoomus keräsi ensimmäisten kahden viikon aikana jo yli 5 000 allekirjoittajaa. Kampanja jatkuu kevääseen 2027.