Iihin, Yli-Olhavan Kärppäsuolle (Herva) suunniteltua datakeskusta on markkinoitu investointina, työpaikkoina ja alueen kehityksenä. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne ihmiset, jotka asuvat hankkeen vaikutusalueella. Meille tämä ei ole pelkkä rakennushanke. Tämä on kotiseutumme pysyvä muutos. Kyse ei ole yhdestä rakennuksesta, vaan valtavasta teollisuuskokonaisuudesta. Pelkästään datakeskusalueelle on varattu 475 hehtaaria ja sen lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu 587 hehtaaria muuta teollisuutta. Jo datakeskusalueen rakentaminen edellyttää noin 5,4 miljoonan kuutiometrin maa-ainesten poistamista – noin 180 000 kasettiautokuormaa. Kun mukaan lasketaan täyttömaiden ja louheen kuljetukset, raskaan liikenteen määrä kasvaa vielä noin 200 000 kuormalla.
Myös tieverkko muuttuu pysyvästi. Olhava – Vaaraojantien väliselle alueelle ja Kärppäsuontielle on tehty tilaus tiesuunnitelmalle. Tieosuuksia parannetaan teollisuuden vaatimia kuljetuksia varten. Kun tieosuuksia levennetään ja valaistusta lisätään, muutos muuttaa väistämättä koko maaseutumaisen kyläympäristön luonteen pysyvästi. Mikäli maa-ainesten kuljetukset ja maa-ainesten läjitykset tapahtuvat Olhavan alueen muilla maaseutumaisilla tieosuuksilla, niistä ei ole tiedossa mitään julkista suunnitelmaa. Tämä tarkoittaa käytännössä ympärivuorokautista ja useita vuosia jatkuvaa, raskasta liikennettä Olhavan alueella, joka tuo mukanaan melua, pölyä, tärinää. Sekä merkittävää huolta liikenneturvallisuudesta. Kyse ei ole lyhytaikaisesta rakennushankkeesta, vaan pitkäkestoisesta teollisesta rakentamisesta, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti ympäröivään alueeseen.
Suurin vaikutus on vähäliikententeiselle Kärppäsuontielle, joka muuttuu käytännössä teollisen toiminnan pääyhteydeksi. Muutos on äärimmäisen poikkeuksellinen, tiestä tulee käytännössä teollisuusalueen pääväylä. Liikennemäärän arvioidaan kasvavan noin 30 ajoneuvosta jopa 3 500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kasvu on yli tuhatkertainen.
Datakeskus voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin kokonainen kaupunki. Datakeskusta varten rakennetaan uusia sähkölinjoja (Ollinkorpi). Sen johdosta menetetään valtavasti lisää hiilinieluja metsien kaadon seurauksena. Tilalle tuleva aidatut ja avoimet teollisuusalueet.
Metsän tarjoama suoja menetetään, jolloin datakeskuksen melu kantautuu yhä kauemmaksi. Melua aiheuttavat jäähdytyslaitteet, generaattorit, ilmanvaihto- ja puhallinlaitteet. Marjastus, sienestys, metsästys, luontoharrastukset ja lähimetsien käyttö kutistuvat olemattomiin. Datakeskus on suunniteltu pelto- ja metsämaalle vaikka alueelta löytyisi laajoja vanhoja soranottoalueita. Näille alueilla rakentaminen aiheuttaisi vähemmän menetyksiä.
Moni kantaa huolta kotinsa arvosta. Kukaan ei vielä pysty sanomaan varmasti, miten kiinteistöjen hinnat muuttuvat, mutta epävarmuus on jo nyt todellinen huoli. Jos kodin arvo laskee samalla, kun asumisympäristö heikkenee, kuka kantaa vastuun?
Emme vastusta kehitystä. Vastustamme sitä, että sen haitat kasautuvat harvojen ihmisten kannettaviksi samalla, kun hyödyt jakautuvat muualle. On helppo puhua miljardiluokan investoinneista, jos ei itse joudu elämään niiden vaikutusten keskellä. Paljon vaikeampaa on vastata siihen, miksi juuri lähialueen asukkaiden pitäisi maksaa kehityksen todellinen hinta omalla asumisviihtyvyydellään, turvallisuudellaan ja kotiensa arvolla.
Kehitystä ei pidä arvioida vain investointien suuruudella, vaan myös sillä, miten oikeudenmukaisesti sen hyödyt ja haitat jakautuvat. Kehitys ei saa tarkoittaa sitä, että jonkun koti muuttuu toisen investoinniksi. Meidän sukupolvemme velvollisuus on jättää tuleville sukupolville elinympäristö, joka on vähintään yhtä hyvä kuin se, jonka itse saimme. Siksi myös kotiseudun puolustamisesta on voitava puhua ääneen.
Toivomme, että päättäjät katsovat tätä hanketta myös asukkaan näkökulmasta. Kaikkea ei voi mitata euroissa. Luonnon monimuotoisuudella ja kotiseudun identiteetillä on arvo, jota ei voi koskaan palauttaa, kun se kerran menetetään.
Tarja ja Auvo Anisimaa, Kärppäsuo, Yli-Olhava



