Hau­ki­pu­taan lukion opis­ke­li­jat osal­lis­tui­vat lähi­joen kutuso­raik­ko­jen kunnostukseen

Myl­ly­saa­ren ete­läi­ses­sä kär­jes­sä kävi tou­ko­kuun puo­les­sa välis­sä kova kuhi­na, kun Hau­ki­pu­taan lukion 15 bio­lo­gian kurs­sia suo­rit­ta­vaa opis­ke­li­jaa työs­ken­te­li yhdes­sä Kii­min­ki­jo­ki ry:n, Hau­ki­pu­taan asu­ka­syh­dis­tyk­sen, Hau­ki­pu­taan Jako­kun­nan ja Kii­min­ki­joen kala­ta­lous­a­lu­een kans­sa kun­nos­taen alu­een kutusoraikkoja.

Muka­na oli myös Kii­min­ki­jo­ki­koor­di­naat­to­ri Satu Räsä­nen, joka ker­toi kun­nos­tus­hank­keis­ta oppilaille.

Pai­kan pääl­lä oppi­lai­den kans­sa ollut bio­lo­gian­opet­ta­ja Tomi Joki­vir­ta ideoi vesi­bio­lo­gian kurs­sin yhdes­sä lukion mate­ma­tii­kan ja kemian opet­ta­ja Tuu­la Raap­pa­nan kanssa.

Kurs­sil­la oppi­laat ovat jal­kau­tu­neet maas­toon ja tut­ki­neet Kii­min­ki­joen vesi­näyt­tei­tä eri vuo­de­nai­koi­na sekä he ovat seu­ran­neet joen läm­pö­ti­laa ja rehe­vöi­ty­mis­tä mit­taa­mal­la typ­pi- ja fosforipitoisuuksia.

– On aivan eri asia selit­tää luo­kas­sa, miten kiviä levi­te­tään, kuin että he osal­lis­tu­vat hank­kee­seen itse, Joki­vir­ta hymyili.

Kutuso­raik­koa kun­nos­ta­mas­sa olleet Aina, Ilo­na, Hil­la, Eevi ja Mimo­sa ker­toi­vat päi­vän olleen opet­ta­vai­nen ja kivem­pi, mitä he etu­kä­teen ajattelivat.

– Opit­tiin pal­jon uut­ta Kii­min­ki­joes­ta, tytöt kertoivat.

Lukion reh­to­ri Sir­pa Ris­tee­lä kävi myös pai­kal­la tutus­tu­mas­sa hankkeeseen.

– On hie­noa, että nuo­ret pää­se­vät tutus­tu­maan oman lähia­lu­een­sa luon­toon tar­kem­min asian­tun­ti­joi­den kera, Ris­tee­lä totesi.

Kii­min­ki­jo­ki ‑ja suis­to kun­toon ry:n Pasi Haa­pa­kan­gas ker­toi, että Myl­ly­saa­ren alu­een lam­men sivu-uomaan opis­ke­li­joi­den avul­la toteu­te­tun kutuso­rai­kon tar­koi­tuk­se­na on mah­dol­lis­taa uusia lisään­ty­mi­sa­luei­ta tai­me­nel­le, har­ril­le ja siialle.

– Samal­la halu­taan kokeil­la voi­daan­ko käsi­pe­lil­lä toteu­te­tuil­la toi­men­pi­teil­lä onnis­tua ennal­lis­ta­maan joen kala­la­jis­ton lisään­ty­mis­paik­ko­ja, Haa­pa­kan­gas totesi.

Pai­kal­la neu­vo­mas­sa ollut Hau­ki­pu­taan Jako­kun­nan puheen­joh­ta­ja Kari Kale­va kehui oppi­lai­ta eri­tyi­sen ahkeriksi.

– Teem­me pal­jon yhteis­työ­tä alu­een kou­lu­jen ja mui­den yhdis­tys­ten kans­sa ja koem­me sen eri­tyi­sen tär­keäk­si, Kale­va lisäsi.

Video ‑ja kuva­tai­tei­li­ja Mar­ja Haa­pa­kan­gas toteut­taa Oulun Seu­dun Lea­de­rin rahoi­ta­ma­na Kii­min­ki-video­teok­sen ja kuva­si nuor­ten työs­ken­te­lyä. Ensi-ilta teok­sel­la on 12.9.

Teok­sen tavoit­tee­na on lisä­tä tie­toi­suut­ta lähi­joen tilas­ta, elä­mäs­tä ja kat­soa myös tule­vai­suu­teen. Haa­pa­kan­gas on kerän­nyt vuo­den ajan eri vuo­de­nai­koi­na koko valu­ma-alu­eel­ta koke­muk­sia ja tie­toa Kiiminkijoesta.

– Teen yhteis­työ­tä Oulun yli­opis­ton tut­ki­ja Olli Haan­pään kans­sa, jon­ka väi­tös­kir­jan tee­mat liit­ty­vät ihmi­sen ja luon­non väli­siin suh­tei­siin Kii­min­ki­joel­la, Haa­pa­kan­gas kertoi.

Kak­sik­ko on haas­ta­tel­lut usei­ta Kii­min­ki­joel­le omis­tau­tu­nei­ta ihmi­siä ja Haa­pa­kan­gas on pyy­tä­nyt pai­kal­li­sia kir­joit­ta­maan kir­jei­tä Kii­min­ki­joel­le. Hän on otta­nut kir­jeis­tä ins­pi­raa­tio­ta ja lai­nauk­sia teok­sen kehyskertomukseen.

– Teok­ses­sa tuo­daan esil­le eri ikäis­ten ihmis­ten tun­ne­ko­ke­muk­sia ja luon­to­yh­teyt­tä hei­jas­ta­via het­kiä joel­la. Lisäk­si se sisäl­tää koh­tauk­sia pai­kal­li­ses­ta kult­tuu­ris­ta, kuten nyt täs­tä joen ennal­lis­ta­mi­ses­ta, Haa­pa­kan­gas hymyili.