Ral­li­har­ras­tus on moot­to­rin äräh­te­lyä ja yhteis­tä tekemistä

Ral­lia har­ras­ta­vat iiläis­vel­jek­set Hen­ri ja Samuel Hök­kä ovat olleet pie­nes­tä pitäen moot­to­riur­hei­lun ystä­viä. Hei­dän isäl­lään Kyös­ti Hökäl­lä on sii­tä hyviä esimerkkejä.

– Meil­lä syt­tyi talon ylä­poh­jas­sa tuli­pa­lo. Ryn­tä­sin sisäl­le ja huusin, että kaik­ki ulos. “Ajan tämän pät­kän lop­puun”, vas­ta­si ral­li­pe­liä pelaa­mas­sa ollut nel­jä-vii­si­vuo­tias Henri.

Poi­ka saa­tiin ulos, eikä tuli­pa­lo­kaan pääs­syt leviä­mään, mut­ta lausees­ta tuli luon­nol­li­ses­ti Hökän per­heen len­tä­vä lause.

Pojat pää­si­vät ral­lia har­ras­ta­neen enon­sa auton kyy­tiin aivan pik­ku­poi­ki­na. Ja tie­ten­kin he aje­li­vat itse­kin moot­to­ri­käyt­töi­sil­lä kul­ku­pe­leil­lä mel­kein­pä ennen kuin oppi­vat käve­le­mään. Sii­tä­kin löy­tyy hyvä esi­merk­ki. Isä oli läh­dös­sä poi­kien kans­sa noin puo­len kilo­met­rin pääs­sä ole­vaan mum­mo­laan. Aja­tus oli, että Samuel istui­si rat­tais­sa ja Hen­ri ajai­si vie­rel­lä pie­nel­lä las­ten mön­ki­jäl­lä. Kun isä pala­si pihal­le pii­pah­det­tu­aan sisäl­lä, ei pihal­la näky­nyt Hen­riä eikä mön­ki­jää. Poi­ka oli ajel­lut oma­toi­mi­ses­ti mummolaan.

Tuon jäl­keen Pudas­jär­vel­tä kotoi­sin ole­vat Hökän vel­jek­set ovat aja­neet niin mön­ki­jöil­lä, mopoil­la, moot­to­ri­pyö­ril­lä, moot­to­ri­kel­koil­la kuin autoil­la­kin. Moot­to­rin on annet­tu äräh­del­lä niin kesäl­lä kuin tal­vel­la­kin, jol­loin käy­tös­sä on ollut Yli-Iin Pah­ka­kos­kel­la sijait­se­val­la suku­ti­lal­la ole­va jäärata.

Nykyi­sin Hökän vel­jek­set aja­vat ral­lia. Ral­li­au­to ostet­tiin vuon­na 2019, jol­loin sil­lä ajet­tiin myös ensim­mäi­nen kilpailu.

– Se oli legen­daa­ri­nen juhan­nuk­se­na ajet­tu Iso-Syöt­teen mäkia­jo. Kil­pai­lu oli vii­mei­nen jär­jes­tet­ty Syö­tea­jo ja koke­muk­se­na yksi par­hais­ta, Samuel kertoo.

Samuel ja Hen­ri aja­vat ja toi­mi­vat kart­tu­ri­na vuo­ro­tel­len. Ral­lisprint­ti­ki­sois­sa auton rat­tiin pää­se­vät sekä Hen­ri että Samuel ja myös kol­mas veli, Alek­si. Pää­me­kaa­nik­ko­na toi­mii poi­kien setä Saka­ri Hök­kä. Tii­miin kuu­luu myös monia mui­ta tär­kei­tä apu­kä­siä, jot­ka osal­lis­tu­vat har­ras­tuk­sen tuke­mi­seen taval­la tai toi­sel­la. Par­haim­mil­laan ral­li­tii­mis­sä on ollut kol­me suku­pol­vea, kun poi­kien isän isä­kin on ollut huoltojoukoissa.

Ral­li­reis­sut ovat­kin ennen kaik­kea per­heen yhtei­nen har­ras­tus ja intohmo.

– Kil­pai­lu­reis­suil­le läh­de­tään kah­dek­si kol­mek­si päi­väk­si poru­kal­la. Muu­toin­kin aja­mi­nen on vain pie­ni osa har­ras­tus­ta. Kil­pai­lu­vii­kon­lo­put alka­vat viik­koa paria aiem­min auton huol­lol­la ja muul­la val­mis­tau­tu­mi­sel­la, Hen­ri kertoo.

Vel­jek­set huol­ta­vat ja raken­te­le­vat itse ral­li­au­to­aan. Apua auton sie­lu­ne­lä­män tun­te­mi­seen Hökät ker­to­vat saa­neen­sa muun muas­sa ranua­lai­sel­ta Vil­le Han­hi­suan­nol­ta. Hök­kien ral­li­au­to on alku­jaan BMW 325, mut­ta päi­vi­tet­ty nyt vas­taa­maan BMW M3 ‑mal­lia. Hevos­voi­mia Bema­ris­sa on rei­lut 300.

– Alku­pe­räis­tä autos­sa tai­taa olla enää pin­ta­pel­lit. Vii­mek­si sii­hen on vaih­det­tu BMW M3 ‑mal­lin moot­to­ri. Sil­lä saim­me lisä­te­hoa ja sitä myö­ten aja­mi­sen help­pout­ta, Samuel kertoo.

Hökät aja­vat vuo­des­sa vii­des­tä kuu­teen ral­li­kil­pai­lua, jois­ta suu­rin osa tal­vi­sai­kaan. Ura on ollut koko ajan nousujohteinen.

– Tasom­me on nous­sut nopeas­ti ja ajo­mää­rään näh­den tulok­set ovat hyviä. Muu­ta­ma pie­nem­pi vir­he on tul­lut teh­tyä ja yksi vähän isom­pi. Mut­ta sel­lais­ta sat­tuu, kun koko ajan aje­taan pie­nel­lä ris­kil­lä, Samuel toteaa.

Mie­het koros­ta­vat, että ral­li on vain hei­dän harrastuksensa.

– Ajam­me tosis­saan, mut­tem­me vaka­vas­ti. Pyrim­me aja­maan ren­nos­ti ja huo­let­to­mas­ti. Mut­ta toki ajam­me par­haam­me mukaan, Hen­ri kertoo.

Hökät ker­to­vat, että jokai­sen kil­pai­lun alla jän­nit­tää sekä ratis­sa että kar­tan­lu­ki­jan pai­kal­la. Jän­ni­tys löy­sää kui­ten­kin saman tien, kun jal­ka nousee kytkimeltä.

Kulu­nee­na tal­ve­na Hökät ovat kil­pail­leet SM Ral­lisprin­tin osa­kil­pai­luis­sa Oulus­sa ja Sii­ka­joel­la, sekä Kemi-ral­lis­sa ja Tor­nion har­ras­te­ral­lisprin­tis­sä. Oulus­sa luok­ka­voit­to meni Hen­ril­le, Sii­ka­joel­la vuo­ros­taan Samue­lil­le. Kemi ral­lis­sa tulok­se­na oli 2wd-yleis­kil­pai­lun toi­nen sija, Tor­nios­sa jäl­leen oman luo­kan sijat yksi ja kak­si. Ohjel­mas­sa piti olla myös Kuh­mo-ral­li, mut­ta se perut­tiin huo­no­jen kelio­lo­suh­tei­den takia.

Seu­raa­va Hökän vel­jes­ten kil­pai­lu on tou­ko­kuus­sa ajet­ta­va asfalt­tisprint­ti­ki­sa Nivalassa.

Vauh­din hur­mas­ta Hökät saa­vat naut­tia ral­li­au­ton ratis­sa niin, että nor­maa­li­au­ton ratis­sa heil­lä ei ole tar­ve kaahailla.

– Tiel­lä kaa­hai­lus­ta ei saa sitä fii­lis­tä, eikä sitä adre­na­lii­ni­ryöp­pyä, mikä tulee ral­li­au­ton ratis­sa, Hen­ri kertoo.

Suu­rem­pia tule­vai­suu­den­suun­ni­tel­mia ral­lin suh­teen Hen­ri ja Samuel Hök­kä eivät ole asettaneet.

– Ei ole var­si­nai­sia tavoit­tei­ta, mut­ta onhan se muka­va pär­jä­tä, Samuel sanoo.

– Huol­to­jouk­ko­jen näkö­kul­mas­ta yksi tavoi­te joka kisois­sa on saa­da auto ehye­nä kär­ryyn, Kyös­ti lisää.

Hökät ker­to­vat­kin, että huo­no sijoi­tus kil­pai­lus­sa ei har­mi­ta, mut­ta huo­no oma suo­ri­tus harmittaa.

Molem­pien mie­les­tä paras­ta ral­li­har­ras­tuk­ses­sa on yhtei­nen teke­mi­nen. Har­ras­tuk­seen liit­tyy oman aja­mi­sen lisäk­si myös loma­reis­sut har­ras­tuk­sen paris­sa. Hökän tii­mi on käy­nyt muun muas­sa kat­so­mas­sa drif­ting-kiso­ja Puo­las­sa. Samuel Hök­kä toi­mii myös arvos­te­lu­tuo­ma­ri­na drif­tin­gin SM-sar­jas­sa. Hen­ri Hök­kä puo­les­taan päi­vit­te­lee vel­jes­ten kil­pai­luis­ta You­Tu­be-videoi­ta incar-pät­kien muodossa.