Iin kunnanvaltuusto piti maanantai-iltana vuoden ensimmäisen kokouksensa. Lyhyellä asialistalla oli lähinnä valtuustoaloitteiden merkitsemistä tiedoksi. Tunnin kestäneessä kokouksessa eniten aikaa käytettiin tiedonantoasioissa olleeseen työllisyyskatsaukseen.
Kokouksen jälkeen kunnanvaltuusto jäi työstämään keväällä päätettäväksi tulevaa kuntastrategiaa.
Työttömyysaste oli Iin kunnassa joulukuussa 14,9 prosenttia. Marraskuussa se oli 12,7 ja lokakuussa 12,6 prosenttia. Tiistaina julkistettiin tammikuun tilastot, niissä Iin työttömyysaste oli 13,4 prosenttia.
Keskustelun työttömyydestä käynnisti kunnanvaltuutettu Antti Lapinkangas (kesk.), joka kysyi yrityksille maksettavasta työllistämisen kuntalisästä.
– Kuntalisää maksettiin viime vuonna nuorten työllistämiseen. Nyt kunnan nettisivuilla kerrotaan asian olevan päivityksessä. Mikä sen tilanne on?
Kunnan hyvinvointijohtaja Janne Puolitaival kertoi, että nyt on tulossa valtion työllistämisseteli nuorten työllistämiseen.
– Lähtökohtaisesti pyrimme siihen, että hakeudutaan valtiolta saatavaan rahoitukseen. Oulun seudun työllisyysalueelle tuleva raha jyvitetään kuntakohtaisesti niin, että Iihin tulee 5–6 setelipaikkaa.
Puolitaival kertoi, että nuorten työllistämiseen tehdään paljon töitä, mutta tilanne on haastava.
– Nyt myös aikuiset ovat hakemassa niitä työpaikkoja, joihin nuoret tavallisesti työllistyvät.
Puolitaival totesi, että työllisyyden hoito on koko yhteiskunnan asia.
– Kokonaisuuteen vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointi. Meillä on tällä hetkellä erittäin paljon nuoria, joilla on laajoja ongelmia. Ei uskalleta mennä toisten ihmisten luokse, ja on paljon erilaista syrjäytymistä. Siinä vaiheessa työ ei ole ensisijainen palvelu, jota tarvitaan.
Valtuutettu Tauno Kivelä (vas.) kertoi huolensa syrjäytyneiden lisääntymisestä.
– Koko ajan tulee enemmän ihmisiä, jotka putoavat kokonaan pois elämän kelkasta. Kun ongelmat lisääntyvät, tulee sieltä pelkkiä kuluja. On vaikea löytää resursseja, joilla saadaan ihmiset pelastettua. Ennen kaikkea pitäisi saada jostakin työtä.
Elinvoimajohtaja Helena Illikainen kertoi, että nuoria on työllistynyt yrittäjiksi starttirahan turvin. Viime vuonna Iistä jätettiin 39 starttirahahakemusta, joista 31 sai myönteisen päätöksen.
– Iissä on haettu starttirahoja Oulun seudun kunnista reippaasti eniten. Osa työttömistä siirtyy siis yrittäjiksi. Kaiken kaikkiaan työllisyys ei kuitenkaan ole mikään helppo rasti, mutta periksi ei anneta. Tarvittaisiin yritystoimintaa.
Puolitaival kertoi, että työllisyyspalveluissa on käynnistetty myös yritysten rekrytointikoulutusta.
– Yksi yritys on käynnistämässä mittavan koulutuksen, jossa yritys kouluttaa itselleen osaavaa työvoimaa.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Johannes Tuomela (kesk.) totesi, että koko Suomi tarvitsisi piristysruiskeen ja positiivisempaa viestintää.
– Keskustelu on aika negatiivista, niin kuin itsekin tässä viestin. Meidän pitäisi saada valopilkkuja ja ihmisiä aktivoitumaan ja kuluttamaan, siten talous lähtee pikkuhiljaa nousuun.
Tuomela totesi, että Valtarin kouluhankkeen ajoitus on hyvä.
– Toivotaan vain, että paikalliset saisivat siitä työtä ja työpaikkoja. Yrityspuolella on muitakin hyviä hankkeita vireillä. Ehkä ne poikivat tuloksia.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen kertoi, että kuntaan tulevien isojen hankkeiden toimijoiden ja yrittäjien kanssa järjestetään tapaamisia.
– Olemme järjestäneet tapaamisia sen toiveissa, että työstä mahdollisimman paljon jäisi omaan kuntaan. On kaikkien etu, että esimerkiksi maansiirtoyrittäjät tuntevat alueen.
Manninen nosti esille huolen nuorten harjoittelupaikoista.
– On paljon opiskelijoita, jotka eivät saa papereita ulos, koska eivät saa edes palkattomia harjoittelupaikkoja. Me julkisella puolella pyrimme vastaamaan huutoon, mutta emme pysty loputtomasti ottamaan harjoittelijoita. Toivottavasti myös yksityisellä puolella annetaan tulevaisuuden tekijöille mahdollisuus näyttää kyntensä.
Valtuusto käsitteli vanhoja ja uusia aloitteita
Iin kunnanvaltuusto sai tiedoksi kunnanhallituksen valtuustoaloitteisiin antamia vastauksia. Iin Keskustan valtuustoryhmä teki syksyllä valtuustoaloitteen toimintamallista, jossa kunnassa palkitaan vuosittain vuoden iiläinen isä tai äiti. Esityksen tavoitteena oli nostaa vanhemmuuden arvostusta.
Hyvinvointijohtajan ja hallinto- ja talousjohtajan antamassa vastauksessa todetaan, että vuoden iiläinen isä ja iiläinen äiti ‑toimintamalli olisi osittain päällekkäinen nykyisten valtakunnallisen äitien- ja isänpäivän kunniamerkkien sekä vuoden iiläinen ‑huomioimisen kanssa.
Valtuuston kokouksessa keskustan Raine Ojala, Jari-Jukka Jokela ja Johannes Tuomela hämmästelivät vastausta. Ojala ja Jokela totesivat, ettei esityksen tarkoitus ollut järjestää kilpailua vanhemmuudesta, vaan nostaa vanhemmuuden arvostamista. Tuomela totesi, että vanhemmuuden huomioimisella voitaisiin lisätä kunnan veto- ja pitovoimaa.
Vasemmiston valtuustoryhmä jätti kokouksessa kaksi uutta valtuustoaloitetta. Toinen koski valtuutettujen ja nuorisovaltuutettujen kyselytuntien järjestämistä, toinen kunnan myöntämien tukien sääntöjen yhdenmukaistamista.
Vasemmisto toivoo, että valtuuston kokousten yhteydessä järjestettäisiin kuntalaisten kyselytunti toimialoittain. Aloitteessa todetaan, että niiden tavoitteena olisi vahvistaa osallisuutta, lisätä päätöksenteon avoimuutta sekä syventää vuoropuhelua.
Kunnan myöntämiä tukia koskevassa aloitteessa Vasemmiston valtuustoryhmä esittää, että kunta käynnistää prosessin, jossa kaikkien toimialojen yhdistyksille ja muille kolmannen sektorin toimijoille myöntämät jaettavat tuet, avustukset ja edut kartoitetaan kokonaisuutena. Aloitteessa vaaditaan, että kartoituksen tulee sisältää sekä varsinaiset avustukset että kaikki muut taloudellista arvoa sisältävät etuudet esimerkiksi tilankäyttöedut, alennukset, palvelusopimukset, vastikkeettomat palvelut ja muut vastaavat.
Selvityksen tavoitteena on tunnistaa mahdolliset epäselvyydet, ristiriitaisuudet tai eriarvoistavat käytännöt ja laatia yhtäläiset, läpinäkyvät säännöt tukien myöntämiseen kaikilla toimialoilla.
Kunnanjohtaja Marjukka Manninen vastasi, että asiat tullaan tarkastelemaan, mutta totesi, että kaikista haussa olevista tuista on laadittu periaatteet. Teijo Liedes (vas.) selvensi, että esimerkiksi kiinteistöjen käytössä on suullisia sopimuksia.
– Ne täytyisi perata, jotta kaikki olisivat samalla viivalla. Haluan kuitenkin tähdentää, ettei aloitteen tarkoitus ole ehtojen kiristäminen. On todella hyvä, että kunta tukee kolmatta sektoria.



