Yksi­puo­li­nen ja alen­ta­va näke­mys Oulun seudusta

Hel­sin­gin Sano­mat jul­kai­si sun­nun­tai­aa­mu­na 11. tam­mi­kuu­ta pää­kir­joi­tuk­sen, jos­sa Oulun seu­dun his­to­ri­aa ja sen teki­jöi­tä tar­kas­tel­tiin yksi­puo­li­ses­ti ja alen­ta­vaan sävyyn. Pää­kir­joi­tus­toi­mi­tus kät­key­tyy nimi­mer­kin taak­se ja luo epä­ta­sa­ver­tai­sen ase­tel­man, jos­sa aset­tuu edis­tyk­sen ääni­tor­vek­si ilman vel­vol­li­suut­ta kan­taa vas­tuu­ta omien väit­tei­den toden­ta­mi­ses­ta. Samal­la toi­mi­tus vähät­te­lee nii­den ihmis­ten työ­tä, jot­ka ovat sito­neet aikan­sa, osaa­mi­sen­sa ja sydä­men­sä Oulun ja koko poh­joi­sen Suo­men rakentamiseen.

Jul­kis­ten inves­toin­tien hajaut­ta­mi­nen on Suo­mes­sa ollut tie­toi­nen ja aika­naan edis­tyk­sel­li­nen alue­ke­hi­tys­po­liit­ti­nen valin­ta, jos­sa Kes­kus­tal­la on useis­sa hal­li­tuk­sis­sa ollut kes­kei­nen roo­li. Tämän lin­jan ansios­ta kor­kea­kou­lu­ja ja yli­opis­to­ja sijoi­tet­tiin maa­kun­tiin, sai­raa­la- ja kes­kus­sai­raa­la­verk­koa raken­net­tiin ja infra­struk­tuu­ria kehi­tet­tiin koko maassa.

Oulu on täs­tä esi­mer­kil­li­nen tapaus: yli­opis­ton perus­ta­mi­nen, lää­ke­tie­teel­li­nen kou­lu­tus ja lopul­ta yli­opis­tol­li­nen sai­raa­la loi­vat perus­tan kau­pun­gin kas­vul­le ja tek­no­lo­gia­teol­li­suu­del­le. Ilman näi­tä pää­tök­siä Oulu ei oli­si se poh­joi­nen osaa­mi­sen kes­kus, jol­lai­se­na se tänä päi­vä­nä tunnetaan.

Pää­kir­joi­tus käsit­te­lee kun­ta­lii­tos­ten jäl­keis­tä Oulua hal­lin­nol­li­se­na epä­on­nis­tu­mi­se­na, jos­sa “per­he­kes­kei­syys” ase­te­taan vas­tak­kain moder­nin kau­pun­ki­ke­hi­tyk­sen kans­sa. Tämä kehys­tys on pait­si yksin­ker­tais­ta­va myös vahin­gol­li­nen. Per­he­kes­kei­syys on Oulul­le kes­kei­nen voi­ma­va­ra, mikä näkyy väes­tön­kas­vus­sa ja elin­voi­mas­sa. On nurin­ku­ris­ta väit­tää, että lap­si­per­hei­den tar­pei­den huo­mioi­mi­nen oli­si kehi­tyk­sen jar­ru, kun juu­ri per­hei­den ja syn­ty­vyy­den varaan raken­tu­vat kau­pun­gin työ­voi­ma, pal­ve­lut ja pit­kän aika­vä­lin kes­tä­vä kehitys.

Pää­kir­joi­tuk­sen tapa käsi­tel­lä Oulun kan­sain­vä­lis­tä näky­vyyt­tä on sekin kapea. Oulun mat­kai­lua on vii­me vuo­si­na kehi­tet­ty mää­rä­tie­toi­ses­ti. Moni­puo­li­nen tapah­tu­ma­tar­jon­ta, merel­li­nen kau­pun­kiym­pä­ris­tö ja poh­joi­nen arki kiin­nos­ta­vat täl­lä het­kel­lä kovas­ti kan­sain­vä­lis­tä ylei­söä. Mat­kai­lun vai­kut­ta­vuus syn­tyy pit­kä­jän­tei­ses­tä työs­tä, jota Oulus­sa on eri­tyi­ses­ti vii­me vuo­det teh­ty näky­väs­ti ja tuloksellisesti.

Monet Oulun nykyi­sis­tä vah­vuuk­sis­ta, kuten vah­va kou­lu­tus­ra­ken­ne, kor­kea syn­ty­vyys ja poh­joi­nen yhtei­söl­li­syys, ovat syn­ty­neet samas­sa his­to­rial­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä, jota Hel­sin­gin Sano­mat nyt vähek­syy. Poh­joi­sen kehi­tys­tä ei voi Kehä Kol­mo­sen sisäl­tä ymmär­tää tai kir­joit­taa uusik­si irrot­ta­mal­la sitä niis­tä raken­teis­ta ja ihmi­sis­tä, joi­den varaan se on rakennettu.

Meil­lä tääl­lä Oulus­sa ei ole tapa­na sor­tua tois­ten tar­peet­to­maan arvos­te­luun tai lyt­tää­mi­seen. Meil­lä on vuo­si­kym­me­niä pys­tyt­ty ja pys­ty­tään myös tule­vai­suu­des­sa käy­mään vai­keis­ta­kin asiois­ta kes­kus­te­lua omal­la nimel­lä ja kas­voil­la. Tämän­kin kir­joi­tuk­sen jäl­keen alkaa uusi viik­ko, ja me Oulus­sa kää­rim­me hihat ja jat­kam­me poh­joi­sen Suo­men raken­ta­mis­ta samal­la uut­te­ruu­del­la kuin aina ennenkin.

Oulun Kes­kus­ta