Kau­neus, ter­veys ja hyvin­voin­ti: Lii­kun­nas­ta voi­maa kehol­le ja mielelle

Mikko Niiranen on viettänyt ison osan elämästään liikunnan ja urheilun parissa. Fysiikkavalmentajana hän haluaa liikuttaa myös muita. Ala on hänelle intohimo ja hän haluaa kehittyä ja oppia uutta jatkuvasti. Kuvat: Joni NalliMikko Niiranen on viettänyt ison osan elämästään liikunnan ja urheilun parissa. Fysiikkavalmentajana hän haluaa liikuttaa myös muita. Ala on hänelle intohimo ja hän haluaa kehittyä ja oppia uutta jatkuvasti. Kuvat: Joni Nalli

Iis­tä kotoi­sin ole­va Mik­ko Nii­ra­nen on amma­til­taan fysiik­ka­val­men­ta­ja. Alal­la jo 11 vuo­den ajan toi­mi­nee­na hän tie­tää erin­omai­ses­ti mil­lai­sia hyö­ty­jä lii­kun­nas­ta on meil­le kai­kil­le. Hän nos­taa esiin, että sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien ennal­taeh­käi­syn lisäk­si lii­kun­nal­la on posi­ti­vii­nen vai­ku­tus myös men­taa­li­sel­la puolella.

– Lii­kun­ta on tosi suu­res­sa roo­lis­sa hyvin­voin­tim­me kan­nal­ta. Ter­vey­den yllä­pi­tä­mi­sen lisäk­si se hel­pot­taa arjen jak­sa­mis­ta ja suo­ri­tus­ky­kyä. Sen huo­maa jo yksi­lö­asiak­kais­ta­kin, iäk­kääm­mät­kin vuo­sia val­men­net­ta­va­na olleet ovat koke­neet tosi iso­ja hyö­ty­jä nime­no­maan näil­lä alueil­la, Nii­ra­nen kertoo.

Nii­ra­sel­la on val­men­net­ta­via lai­das­ta lai­taan. Vas­ta-alka­jis­ta men­nään aina jopa huip­pu-urhei­li­joi­hin asti. Lisäk­si hän tekee kou­lu­tuk­sia ja men­to­roin­te­ja muil­le lii­kun­ta-alan ammat­ti­lai­sil­le. Juu­ri nyt hän jär­jes­tää syys­kuun puo­leen väliin asti myös ohjat­tu­ja ulkot­ree­ne­jä Iin urhei­lu­ken­täl­lä sekä Oulun Hei­nä­pääs­sä. Ulkot­ree­nei­hin voi osal­lis­tua mak­sua vas­taan kuka tahan­sa mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä läh­tö­ta­sos­ta riip­pu­mat­ta. Har­joi­tuk­set vede­tään kehon­pai­nol­la ja kah­va­kuu­lal­la eli väli­nei­tä ei tar­vit­se sen eri­koi­sem­min olla.

Kun pää­ta­voit­tee­na on yllä­pi­tää ja kehit­tää yleis­kun­toa sekä kehon toi­min­ta­ky­kyä, Nii­ra­nen sanoo har­joit­te­lun kul­ma­ki­ven ole­van vastusharjoittelussa.

– Oli se sit­ten kehon­pai­nol­la, kah­va­kuu­lal­la tai ihan vain kun­to­sa­lil­la teh­tyä ree­niä, niin olen suu­ri lihas­kun­to­har­joit­te­lun puo­les­ta­pu­hu­ja. Hyvin pit­käl­ti suo­sit­te­len koke­neem­mil­le­kin tree­naa­jil­le yhden raa­jan liik­kei­tä ja avaa­via liik­kei­tä, joil­la saa­daan pit­kiä ja laa­jo­ja lii­ke­ra­to­ja käyt­töön. Näi­tä teke­mäl­lä huo­maa tosi nopeas­ti­kin todel­la iso­ja hyö­ty­jä, Nii­ra­nen kertoo.

Suu­rim­pa­na vir­hee­nä eten­kin pit­kään har­joit­te­le­mat­ta ollei­den koh­dal­la hän sanoo sen, että ale­taan teke­mään samo­ja jut­tu­ja kuin vaik­ka­pa 10 tai 15 vuot­ta taka­pe­rin. Nii­ra­sen mukaan var­sin­kin mie­hil­lä on esi­mer­kik­si juok­su­la­jeis­sa tai­pu­mus­ta läh­teä teke­mään samal­la taval­la kuin vuo­sia aiemmin.

– Sit­ten onkin yhtäk­kiä taka­rei­si rik­ki, Nii­ra­nen toteaa.

Koke­neem­pien liik­ku­jien jok­seen­kin ylei­se­nä kom­pas­tus­ki­ve­nä Nii­ra­sen mukaan on puo­les­taan se, että teh­dään har­joi­tuk­sia, johon ei ole val­miuk­sia. Monet saa­vat hyvää ins­pi­raa­tio­ta somes­ta, mut­ta tree­ni ei vält­tä­mät­tä ole­kaan itsel­le soveltuva.

– Sii­nä jos läh­tee niin sano­tus­ti mopol­la moot­to­ri­tiel­le ja alkaa teke­mään lii­an kovia tree­ne­jä niin se voi muut­tua sel­lai­sek­si teki­jäk­si, joka vie moti­vaa­tion tai rik­koo pai­kat, Nii­ra­nen sanoo.

Aloit­ti tavoit­teel­li­sen har­joit­te­lun sit­ten täy­sin nol­lis­ta tai vuo­sien tauon jäl­keen, koros­taa Nii­ra­nen joka tapauk­ses­sa val­men­ta­jas­ta saa­ta­vaa hyö­tyä. Hän suo­sit­te­lee käy­mään pai­kal­li­sel­la salil­la tai etsi­mään somes­ta tai netis­tä jon­kun, joka tekee lii­kun­taa työkseen.

– Val­men­ta­jan kans­sa kun muu­ta­man tun­nin kat­soo yhdes­sä niin hän saa hyvän koko­nais­ku­van. Mones­ti osaa sit­ten sanoa, että mitä juu­ri sinä tar­vit­si­sit ja mit­kä ovat sun heik­kouk­sia, joi­ta voi­si läh­teä paran­ta­maan. Sitä kaut­ta pää­see sit­ten teke­mään ter­veys edel­lä jär­ke­väs­ti ja nousu­joh­tei­ses­ti niin sanot­tua hyvinvointiremonttia.

Monel­le lii­kun­taa har­ras­ta­neel­le tai tavoit­teel­li­ses­ti tree­nan­neel­le on var­mas­ti tut­tua myös moti­vaa­tion kans­sa pai­ni­mi­nen. Aina ei löy­dy ener­gi­aa tai moti­vaa­tio­ta läh­teä tree­naa­maan. Nii­ra­sen vink­ki moti­vaa­tion yllä­pi­tä­mi­seen on lyhyen aika­vä­lin tavoit­teet. Tavoit­tei­den ei tar­vit­se olla maa­ta mul­lis­ta­via, sil­lä jo pie­nes­tä pää­see alulle.

– Tavoi­te voi olla vaik­ka se, että sitou­dut käy­mään ree­naa­mas­sa kol­me ker­taa vii­kos­sa tai että paran­nat ruo­ka­va­lio­ta teke­mäl­lä ruu­at aina etu­kä­teen, Nii­ra­nen kertoo.

Levon ja palau­tu­mi­sen roo­lia ei myös­kään saa unoh­taa. Jos ei palau­du kun­nol­la ener­gia­ta­sot valah­ta­vat alas, mikä vai­kut­taa omal­ta osal­taan myös moti­vaa­tioon. Ennen pit­kää levon puu­te alkaa näkyä myös tree­neis­sä sar­ja­pai­no­jen ja suo­ri­tus­ta­son laskiessa.

– Ei sitä tur­haan sano­ta, että levos­sa kehit­tyy, Nii­ra­nen tokaisee.

Help­po­na ohje­nuo­ra­na hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si Nii­ra­nen neu­voo sisäl­lyt­tä­mään ate­rioi­hin väriä.

– Ihan sama mitä syöt huo­leh­di, että jokai­sel­la ate­rial­la siel­lä on kas­vik­sia, hedel­miä, vihan­nek­sia, mar­jo­ja, jota­kin edes. Tämä takaa sen, että ruu­as­ta löy­tyy päi­vän aika­na riit­tä­väs­ti kui­tu­ja, vita­mii­ne­ja ja hive­nai­nei­ta, Nii­ra­nen vinkkaa.