Omassa somessani vilisi alkukesästä tuttujen kuntapäättäjien päivityksiä uusista nimityksistä kuntien hallituksiin ja lautakuntiin. Kunnissa on uuden valtuustokauden alkaessa pohdinnan paikka siitä, mihin suuntaan kuntaa viedään.
Kuntien tehtäväkenttä on jo ollut murroksessa, mutta vasta tämä vaalikausi näyttää, millaisen roolin kukin kunta ottaa. Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ja työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntien vastuulle muuttavat tehtäväkenttää. Kymmenen vuoden päästä kuntakenttä ei ole ennallaan.
Muutokset tuovat tilaa pohtia, millaista kuntaa nyt rakennetaan. Energiaa pitäisi olla käytössä enemmän kakun kasvattamiseen kuin sen jakamiseen. Kuntiin liittyvässä keskustelussa toistetaan usein samoja tuttuja teemoja vaikkapa kouluista ja päiväkodeista. En väheksy näitä, mutta keitä ovat ne rohkeat päättäjät, jotka alkavat puhumaan muistakin kunnan tehtävistä ja myös kakun kasvattamisesta?
Otan yhden kokonaisuuden esimerkiksi. Kuvittele kunta, jossa tiet rapistuvat, hanoista ei tule vettä ja jätteet jäävät omalle tontille odottamaan kohtaloaan. Kuvittele kunta, jossa eletään paikallistaloudessa, jossa raaka-aineet eivät liiku kunnan yrityksiin eikä tehtailta lähde valmiita tuotteita vientiin tai kotimaan markkinoille. Kuvittele lisäksi, että joukkoliikenteestä ja takseista vain haaveillaan.
Kunta ilman kuljetusyrityksiä ei pystyisi vastaamaan asukkaidensa perustarpeisiin tai tarjoamaan ihmisille elämisen edellytyksiä. Kuljetusyritykset ovat usein monialayrityksiä: ne tekevät maanrakennustöitä, rakentavat vesijohtoverkostoja, huolehtivat henkilökuljetuksista, varmistavat elintarvikkeiden saannin ja jätteiden kuljettamisen lisäksi vielä käsittelevät ja kierrättävät yhteiskunnan tuottamaa jätettä uusiokäyttöön.
Jotta tässä onnistutaan, on kaiken toiminnan edellytyksenä hyvin ylläpidetty tiestö. Eduskunnassa käsitellään syyskaudella 12- vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. SKALin Suomen tiet kuntoon ‑ohjelma sisältää esityksiämme tähän koko tiestömme kuntoa linjaavaan asiakirjaan. Tiestö on kuljetus- ja logistiikkayritysten, kuljettajien ja monen toimialan työpaikka, joka on syytä pitää kunnossa.
Kuntien kannattaa kiinnittää huomiota entistä enemmän siihen, että niiden vastuulla olevan tiestön kunto on myös tärkeä saavutettavuus- ja houkuttelevuustekijä, joka vaikuttaa ihan kaikkeen. Kunnat voivat osaltaan vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen parantamalla katuverkon kunnossapitoa ja vähentämällä liikenteen pullonkauloja.
Kunnilla on myös paljon muuta vastuuta kakun kasvattamisessa. Kuntien hallitsemat koulutusorganisaatiot tekevät tärkeää työtä osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Toisen asteen logistiikka-alan koulutukseen, jonka osaajille on kysyntää myös tulevaisuuden työmarkkinoilla, on varmistettava riittävä rahoitus.
Kunnat ja hyvinvointialueet tekevät paljon hankintoja. Tämä koskee myös kuljetuspalveluja joiden hankinnassa on omia erityispiirteitä ja ‑vaatimuksia. Sen vuoksi SKAL on yhdessä Autoliikenteen Työnantajaliiton (ALT) kanssa laatinut oppaan tavaraliikenteen kuljetuspalvelujen ostajalle nimellä “Reilu kuljetus”. Siihen kannattaa jokaisen kuntapäättäjän perehtyä.
Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry