Hei­ton pai­ni­har­joi­tuk­sis­sa mais­tui kak­ku ja mitalimenestys

Hau­ki­pu­taan Hei­ton pai­nit­ree­neis­sä Jatu­lin pai­ni­sa­lis­sa riit­ti menoa ja mei­nin­kiä tut­tuun tapaan vii­me vii­kol­la, mut­ta tors­tai-illan har­joi­tuk­sis­sa tun­nel­ma oli eri­tyi­nen. Tree­nien päät­teek­si juh­lis­tet­tiin pai­ni­me­nes­tys­tä kakun kera, kun 16-vuo­tias Eeli Oja­la tar­joi­li herk­kua seu­ra­ka­ve­reil­leen. Hän toi muka­naan hope­aa Nor­jan Oslos­sa käy­dyis­tä alle 17-vuo­tiai­den poh­jois­mai­den mes­ta­ruus­kil­pai­luis­ta – ja kau­las­sa kiil­si toi­nen­kin tuo­re saa­vu­tus: SM-hopea sama­ni­käis­ten sar­jas­sa 71 kiloa.

Samal­la juh­lis­tet­tiin myös Sant­tu Erk­ki­län SM-prons­sia alle 15-vuo­tiai­den 62 kilon sarjassa.

– Täl­lai­set hie­not saa­vu­tuk­set ovat ilon aihe koko seu­ral­le ja hyvä syy juh­lis­ta­mi­sel­le, tote­si Hau­ki­pu­taan Hei­ton pai­ni­jaos­ton puheen­joh­ta­ja ja seu­ran vara­pu­heen­joh­ta­ja Tane­li Oja­la.

– Menes­tys on aina hie­noa ja kan­nus­ta­vaa, myhäi­li vie­rel­lä Eelin val­men­ta­ja Jon­ne Ukko­la. Eelin toi­nen val­men­ta­ja on Juuso Ukko­la. Ukko­lan vel­jek­set ovat tut­tu­ja omis­ta pai­ni­saa­vu­tuk­sis­taan ja jat­ka­vat nyt menes­tyk­sek­kääs­ti valmentajina.

Myös Sant­tu Erk­ki­lää val­men­ta­vat Jon­ne ja Juuso Ukko­la. San­tun val­men­nus­tii­miin kuu­luu myös hänen isän­sä, Hei­ton enti­nen pai­ni­ja Ant­ti Erk­ki­lä, joka toi­mii väli- ja kil­pa­ryh­män valmentajana.

Eeli Oja­la ker­toi, että hän läh­ti PM-kisoi­hin Osloon tavoit­tee­na mita­li. – Fii­lis on nyt aivan mah­ta­va, sil­lä saa­vu­tuk­se­na oli hopea! Vii­me vuon­na Eelil­le avau­tui paik­ka maa­jouk­ku­ee­seen ja junio­rei­den PM-kisoi­hin SM-kisa­me­nes­tyk­sen myö­tä, mut­ta tuol­loin poh­jois­mai­den kisat jäi­vät enem­män opintomatkaksi.

Oslon kisoi­hin Eeli val­mis­tau­tui muun maa­jouk­ku­een muka­na kisoi­hin val­mis­ta­val­la kova­ta­soi­sel­la maa­jouk­kue­lei­ril­lä Kuor­ta­neel­la. Eeli kuu­luu Suo­men Pai­ni­lii­ton nuor­ten maa­jouk­kue­val­men­net­ta­viin. Kisa­mat­kan lähes­tyes­sä lop­pu­viik­koa koh­ti tree­neis­sä oli ren­nom­pi ote. Ruo­ka­va­lioon eivät her­kut kuu­lu­neet, kun kisoi­hin val­mis­tau­tu­mi­nen oli täy­des­sä vauhdissa.

Eeli on arva­ten­kin hyväs­sä iskus­sa. Har­joit­te­luun kuu­luu moni­puo­li­ses­ti juok­su­lenk­ke­jä, kun­to­pii­re­jä ja punt­tit­ree­niä pai­nin oheis­har­joit­tei­na. Jal­ka­pal­lo Hau­Pan jouk­ku­ees­sa on kul­ke­nut pai­nin rin­nal­la yhtä tär­keä­nä laji­na. Lajit tuke­vat toi­si­aan hyvin, ja jal­ka­pal­lo on aut­ta­nut raken­ta­maan vah­van kuntopohjan.

Nuo­ru­kai­sen täh­täi­mes­sä on EM-kisa­paik­ka. Kun kisat kove­nee ja mat­kat pite­nee, tär­ke­ää oli­si saa­da myös spon­so­rei­ta mukaan.

Eeli käy vii­meis­tä vuot­ta perus­kou­lua Hau­ki­pu­taan Län­si­tuu­len kou­lus­sa ja on hake­nut Kuor­ta­neen urhei­lu­lu­kioon. Kesään kuu­luu lomai­lua, mut­ta pai­ni­har­joit­te­lua ja jal­ka­pal­loa ei voi jät­tää kesä­lo­mal­la­kaan väliin. Suun­ni­tel­mis­sa on myös gol­fa­ta ja veneillä.

Jon­ne Ukko­la ker­toi jän­nit­tä­neen­sä koto­na ruu­dun äärel­lä Eelin otte­lui­ta Oslos­sa. – On hie­noa, että otte­lui­ta voi seu­ra­ta reaa­liai­kai­ses­ti live­strea­mil­ta. Oulun seu­dul­ta PM-kisoi­hin osal­lis­tui myös kak­si pai­ni­jaa Kos­ke­lan­ky­län Riennosta.

Koti­kat­so­mos­sa oli jän­ni­tys­tä myös Eelin koto­na. Isä Tuo­mas Oja­la ker­too, että välil­lä ään­tä riit­ti niin pal­jon, että puo­li­so Mir­ja Veh­ka­pe­rä jou­tui hil­lit­se­mään menoa.

Tuo­mas Oja­la on itse pai­nin junio­rei­den maa­il­man­mes­ta­ri vuo­del­ta 1994, mut­ta poi­kan­sa laji­va­lin­nan pai­nin pariin hän ker­too läh­te­neen hänen omis­ta läh­tö­koh­dis­taan ja valin­nois­taan – ja niin pitää ollakin.

– Jos minul­ta jota­kin kysy­tään, niin tie­ten­kin olen apu­na, mut­ta isän ja per­heen tär­kein teh­tä­vä on kol­me K:ta: kus­ka­ta, kan­nus­taa ja kus­tan­taa. Per­heen nuo­rin, 9‑vuotias Joo­na, har­ras­taa myös pai­nia ja jalkapalloa.

Sant­tu Erk­ki­lä saa­vut­ti junio­rei­den SM-prons­sia alle 15-vuo­tiai­den 62 kg:n sar­jas­sa Kuor­ta­neel­la maa­lis­kuus­sa. Tie mita­leil­le kul­ki vii­den otte­lun kaut­ta, jois­ta Sant­tu voit­ti nel­jä. Tavoit­tee­na jat­kos­sa hänel­lä on kir­kas­taa SM-mitalia.

Pai­nis­sa Sant­tua kieh­too sel­keä pää­mää­rä, jota var­ten tree­na­ta. Laji tuo myös hyviä kave­rei­ta ja ympä­ril­le muka­van poru­kan. Sant­tu ja Eeli Oja­la ovat hyviä ystä­viä, ja he ovat osal­lis­tu­neet yhdes­sä val­men­nus­lei­reil­le Kuor­ta­neel­la. Lähi­pii­ri kuvai­lee molem­pia pai­ni­lu­pauk­sia sin­nik­käik­si ja tavoit­teel­li­sik­si. Myös Eelil­le kave­rit pai­nin ja jal­ka­pal­lon paris­ta ovat tärkeitä.

Kesäl­lä Sant­tu aikoo pitää pie­nen loman pai­nit­ree­neis­tä. Pai­nin lisäk­si hän har­ras­taa aktii­vi­ses­ti skeit­taus­ta. Sant­tu on täl­lä het­kel­lä 8. luo­kal­la Hau­ki­pu­taan koulussa.

Hei­ton tytöt oli­vat nuor­ten SM-kiois­sa myös lähel­lä mita­li­kan­taa, kun Ali­sa Suho­nen ja Ali­na Kaut­to sijoit­tui­vat alle 15-vuo­tiais­sa 4:ksi ja Iida-Maria Iso­kos­ki 5:ksi.

Hei­ton Juho Pahi­kai­nen pai­ni vii­kon­lop­pu­na SM-kisois­sa Vaa­ja­kos­kel­la ja sijoit­tui vii­den­nek­si 97-kilois­ten sar­jas­sa. Aiem­min SM-kul­taa voit­ta­nut Pahi­kai­nen opis­ke­lee par­hail­laan Hol­lan­nis­sa ja läh­ti SM-kisoi­hin tes­taa­maan painikuntoaan.

Seu­raa­va jän­ni­tyk­sen koh­de on 17.5. käy­tä­vät Kou­lu­lii­kun­ta­lii­ton pai­ni­kil­pai­lut Ilma­joel­la. Kisois­sa Hei­ton pai­ni­jat edus­ta­vat oman seu­ran­sa ohel­la omia koulujaan.

Hei­tos­sa ollaan kuin yhtä painiperhettä

Hau­ki­pu­das on perin­tei­ses­ti tun­net­tu pai­nis­ta ja Hau­ki­pu­taan Hei­tos­ta. Vaik­ka koro­na­vuo­det koet­te­li­vat lajia, Hei­ton pai­nil­la on nyt vah­vat näkymät.

– Pai­ni on jäl­leen hyväs­sä nousus­sa myös kil­pai­lu­puo­lel­la, sanoo Tane­li Ojala.

Hei­tos­sa pai­nii täl­lä het­kel­lä noin 50 eri-ikäis­tä har­ras­ta­jaa. Ryh­miä ovat ikä­jär­jes­tyk­ses­sä nas­sik­ka­pai­ni­ryh­mä, väli­ryh­mä, kil­pa­ryh­mä ja aikuis­ten har­ras­te­ryh­mä. Nas­sik­ka­ryh­mään voi­vat osal­lis­tua yli 5‑vuotiaat. Aikoi­naan esi­mer­kik­si Eeli Oja­la ja Sant­tu Erk­ki­lä aloit­ti­vat vie­lä nuo­rem­pien nal­le­pai­ni­ryh­mäs­sä, jos­sa lap­sen muka­na oli aikui­nen. Täl­lä het­kel­lä tätä aivan pie­nim­pien ryh­mää ei ole. Tyt­tö­ryh­mää val­men­ta­vat Sir­pa ja Pet­ri Iso­kos­ki.

Tane­li Oja­lan mukaan pai­ni­joi­ta riit­täi­si ryh­miin enem­män­kin, mut­ta tilat aset­ta­vat rajoit­tei­ta. Jatu­lin pai­ni­sa­lis­sa on käy­tös­sä vain yksi pai­ni­mat­to. Oulun kau­pun­ki suun­nit­te­lee Jatu­lin tilo­jen perus­kor­jaus­ta lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, mut­ta aika­tau­lu ei ole vie­lä tiedossa.

– Haluam­me olla vah­vas­ti muka­na tila­suun­nit­te­lus­sa pai­nin osal­ta, ja tavoit­tee­na on saa­da tila kah­del­le pai­ni­ma­tol­le, Oja­la summaa.

Pai­ni vaa­tii osaa­via ja sitou­tu­nei­ta val­men­ta­jia, per­hei­den tukea sekä aktii­vi­sia seu­ra­toi­mi­joi­ta moniin teh­tä­viin. Lajin paris­sa ollaan kuin yhtä samaa pai­ni­per­het­tä. Tors­tain tree­ni-illan yhtey­des­sä van­hem­pia ja jaos­ton väkeä kokoon­tui pitä­mään pala­ve­ria ja onnit­te­le­maan Eeli Oja­laa ja Sant­tu Erkkilää.

– Pai­ni on usein koko per­heen har­ras­tus, ker­toi San­tun äiti Kat­ja Erk­ki­lä, joka toi­mii pai­ni­jaos­ton sihteerinä.

Hei­ton oma lip­pu­lai­va­ki­sa on vuo­sit­tain jär­jes­tet­tä­vä Eero Tapio ‑tur­naus, joka on nimet­ty seu­ran legen­daa­ri­sen maa­il­man­mes­ta­rin mukaan. Poh­joi­ses­sa tämän­kal­tai­sia kil­pai­lu­ja jär­jes­te­tään nyky­ään enää harvakseltaan.

Pai­ni on myös Suho­sen koko per­heen har­ras­tus. Äiti Kat­ja Suho­nen on pai­ni­jaos­ton rahastonhoitaja.

– Apu­kä­siä tar­vi­taan monen­lai­siin tehtäviin.

Mikä pai­nis­sa vetää puo­leen­sa – mitä se antaa ja mitä se vaatii?

Val­men­ta­jien ja van­hem­pien mukaan kamp­pai­lu­la­ji kehit­tää las­ten ja nuor­ten moto­ri­sia tai­to­ja, kehon­hal­lin­taa ja opet­taa toi­mi­maan lähi­kon­tak­tis­sa sään­tö­jen ja tur­val­lis­ten ottei­den puit­teis­sa. Menes­ty­mi­nen kil­pa­ta­sol­la moti­voi ja kan­nus­taa, mut­ta vas­tus­ta­jaa kun­nioi­te­taan, vaik­ka kil­pai­luis­sa tuli­si har­mit­ta­va tappio.

– Pet­ty­mys ja har­mi­tus ker­to­vat sii­tä, että tun­teet ovat muka­na – laji koe­taan tär­keäk­si. Pai­ni opet­taa myös fik­sua nöy­ryyt­tä sekä kykyä koh­da­ta myös pet­ty­myk­siä, joi­ta tulee vas­taan muu­al­la­kin elä­mäs­sä. Kun kil­pail­laan, urhei­li­jal­ta vaa­di­taan myös hen­kis­tä vah­vuut­ta ja lujuut­ta, Tane­li Oja­la kuvailee.

– On tär­ke­ää ohja­ta ja opet­taa, että kaik­kia aina kan­nus­te­taan ja tsem­pa­taan, Kat­ja Erk­ki­lä jatkaa.