Päät­tä­jäl­tä: Valoa kan­sal­le, iloi­taan siitä!

Kaa­ri­na Torro.

No jo vain ja kyl­lä, nyt kel­paa ulkoil­la ja kul­kea, kun me pimey­den asuk­kaat olem­me vii­mein­kin saa­neet katu­va­lot! No, on meil­lä toki kokoo­ja- ja pää­teil­lä ollut katu­va­lot jo pidem­pään, mut­ta että ihan näil­le pie­nem­mil­le­kin kaa­va­teil­le ne nyt on saa­tu. Vii­mein­kin, on nii­tä odo­tet­tu­kin yli 20 vuot­ta täl­lä mei­dän alueella.

Katu­va­lot on olleet nyt yksi puhee­nai­heis­ta tääl­lä koti­ky­läl­lä Mar­tin­nie­mes­sä. Ja kyl­lä, suu­rin osa asuk­kais­ta on olleet iloi­sia valois­ta. Jut­te­lin erään isän kans­sa täs­sä yhte­nä aamu­na, hän tote­si, että nyt ei tar­vit­se olla niin huo­lis­saan, kun lap­si tulee puis­tos­ta tai kave­ril­ta kun tiel­lä on valot.

Eräs rou­va tote­si, että tun­tuu kuin aamul­la oli­si vir­keäm­pi ja on hel­pom­pi läh­teä liik­keel­le, kun katu­va­lot tuo­vat valoa. Kyl­lä, minus­ta myös. Lisäk­si kun kär­sii huo­nos­ta hämä­rä­näös­tä, niin var­sin­kin syys­pi­meäl­lä valot­to­mal­la tiel­lä kul­ke­mi­nen on haas­teel­lis­ta. No, se on nyt taak­se jää­nyt­tä elämää.

On toki hei­tä­kin, jot­ka pitä­vät hämä­räs­tä ja pimeis­tä teis­tä esi­mer­kik­si lenk­keil­les­sään. Onnek­si meil­lä valo­ton­ta met­sää ja ran­ta­reit­te­jä riit­tää, jos­sa voi naut­tia pimey­des­tä, eikä “valo­saas­te” häiritse.

Voi­sim­me­ko siis iloi­ta nyt vaik­ka täs­tä? Maa­il­mal­ta ja suh­teel­li­sen lähel­tä­kin kuu­luu ja näkyy ikä­viä uuti­sia päi­vit­täin ja mon­ta ker­taa. Tun­tuu, että vähem­pi­kin ahdis­tuk­sen ja pelon­kin kyl­vä­mi­nen riittäisi.

Anteek­si, mut­ta en vähät­te­le sotia enkä tois­ten kär­si­myk­siä, mut­ta lii­ka uuti­soin­ti vaan on…liikaa. Kai­kes­sa, kuten koro­nas­sa lähes nel­jä vuot­ta sit­ten. Se mis­tä voi­si uuti­soi­da enem­män on, miten mei­dän hal­li­tus ajaa köy­hiä kyyk­kyyn ja kas­vat­taa luok­kae­ro­ja. No, ehkä­pä niis­tä­kin uuti­soi­daan, kun­han kaik­ki pää­tök­set on saa­tu nui­jit­tua edus­kun­nas­sa läpi. Mut­ta eipä itke­tä sitä­kään vie­lä, odo­tel­laan rau­has­sa mitä tule­man pitää.

Niin ja kaik­ki nämä kur­jis­tuk­set on tie­ten­kin edel­li­sen hal­li­tuk­sen syy­tä, tätä­hän seli­tyk­sek­si hei­te­tään. Tosin tuo­kin vir­si alkaa olla jo aika puh­ki vei­sat­tu! Mut­ta kyl­lä­hän kaik­keen on hyvä val­mis­tau­tua, jem­ma­taan vaik­ka sukan­var­teen pahan­päi­vän varal­le euro­ja, jos on mis­tä hem­ma­ta! Lähes­kään kai­kil­la ei ole. Onnek­si ammat­ti­lii­tot otta­vat kan­taa vah­vas­ti, sil­lä heil­lä on #pai­na­va­syy sii­hen! Kii­tos teil­le etum­me valvojat!

Jou­lu on joka tapauk­ses­sa jo lähes por­tail­la, joten nau­ti­taan tai aina­kin yri­te­tään naut­tia, sii­tä läheis­tem­me kans­sa, jot­ka luo­nam­me vie­lä ovat. Koi­te­taan unoh­taa surut, mur­heet ja huo­let ja naut­tia vain elä­mäs­tä. Sil­lä elä­mä on nyt!

Lop­puun sitee­raan eräs­tä tut­tua jou­lu­lau­lua: “..Voi, jos jos­tain saa­da voi­sin suu­ren puu­ro­kau­han. Sil­lä antaa tah­toi­sin mä maa­il­mal­le rauhan!…”

Hyvää ja Rau­hai­saa Jou­lua sekä parem­paa ja valoi­sam­paa tule­vaa vuot­ta 2024 meil­le kaikille.

Kaa­ri­na Tor­ro, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, SDP, Martinniemi/Oulu