Vuo­den reh­to­ri Art­tu Park­ki­nen: Lap­si­mää­rän las­ku pakot­taa kou­lu­maa­il­man muuttumaan

Vuo­den reh­to­rik­si valit­tu Art­tu Park­ki­nen on työs­ken­nel­lyt Yli­kii­min­gin kou­lul­la jo yli 25 vuot­ta ja näh­nyt kou­lu­maa­il­man jat­ku­van muu­tok­sen. Hänen mukaan­sa ympä­röi­vän yhteis­kun­nan muu­tok­set hei­jas­tu­vat väis­tä­mät­tä myös kou­luun. Työn tah­ti on kiih­ty­nyt ja teh­tä­vien kir­jo kasvanut.

Park­ki­nen nos­taa esil­le eri­tyi­ses­ti hal­lin­nol­li­sen työn mää­rän kas­vun ja jat­ku­vien uudis­tus­ten vai­ku­tuk­set arkeen. Tule­va vuo­si on hänen mukaan­sa täyn­nä iso­ja uudis­tuk­sia kuten oppi­mi­sen tuen uudis­tus ja DigiO­ne kor­vaa­mas­sa Wil­man. Nämä haas­ta­vat kou­lun hen­ki­lös­töä taval­li­sen työn ohella.

Kou­lu­jen arkea voi­si hel­pot­taa, jos ope­tus­suun­ni­tel­maa yksin­ker­tais­tet­tai­siin ja luo­tet­tai­siin enem­män äärim­mäi­sen päte­viin opettajiin.

– Ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa on puo­li­tois­ta tuhat­ta sivua, kyl­lä sii­nä saa olla vel­ho, että löy­tää sen hengen.

Yli­kii­min­gin kou­lun oppi­las­mää­rä on las­ke­nut vain muu­ta­mas­sa vuo­des­sa 625:stä 460 oppi­laa­seen. Syn­ty­neis­sä ikä­luo­kis­sa näkyy vie­lä jyr­kem­pi pudo­tus. Pian oppi­lai­ta on vain noin 300, mikä­li tren­dis­sä ei tapah­du nope­aa muutosta.

– Ala­kou­lus­sa tämä näkyy luok­kien pie­nen­ty­mi­se­nä, ylä­kou­lus­sa aineen­opet­ta­jien tun­tien vähe­ne­mi­se­nä. Tule­vai­suu­des­sa opet­ta­jia jou­du­taan var­mas­ti jaka­maan kou­lu­jen kes­ken, Park­ki­nen arvioi.

Oulun itäi­sen alu­een ylä­kou­lu­jen reh­to­rit ovat­kin perus­ta­neet yhtei­sen yhteis­työ­ryh­män löy­tääk­seen rat­kai­su­ja lap­si­mää­rän las­kun vaikutuksiin.

Park­ki­nen näkee, että eri­tyi­ses­ti syr­jä­seu­duil­la tar­vi­taan uuden­lai­sia rat­kai­su­ja, myös toi­sen asteen ope­tuk­sen jal­kaut­ta­mis­ta alueille.

Oppi­las­mää­rä­haas­teis­ta huo­li­mat­ta Park­ki­nen koros­taa Yli­kii­min­gin  kou­lun vahvuuksia.

– Olem­me kehit­tä­mis­myön­tei­nen kou­lu ja se on ollut aina vetovoimatekijämme.

Kou­lu on muka­na muun muas­sa STEAM-peda­go­gii­kan men­to­ri­kou­lu­na, val­ta­kun­nal­li­ses­sa DigiO­ne-hank­kees­sa ainoa­na suu­ren koko­luo­kan pilot­ti­kou­lu­na sekä pit­kä­ai­kai­se­na vuo­si­luok­kiin sito­mat­to­man opis­ke­lun kehit­tä­jä­nä. Vih­reä lip­pu ‑toi­min­ta on jat­ku­nut jo vuo­sia, ja kult­tuu­ri- ja kan­sain­vä­li­syys­tii­min työ näkyy vah­vas­ti arjes­sa. Lisäk­si kou­lu panos­taa voi­mak­kaas­ti kes­tä­vään tule­vai­suu­teen ja paikallisuuteen.

– En ole huo­lis­sa­ni Yli­kii­min­gin kou­lun tule­vai­suu­des­ta juu­ri nyt, mut­ta oppi­las­mää­rän vähe­ne­mi­nen on tosia­sia. Sik­si on tär­ke­ää, että kou­lu toi­mii aktii­vi­ses­ti yhtei­sön kes­kuk­se­na ja kehit­tää toi­min­taan­sa koko ajan, Park­ki­nen sanoo.

Maa­seu­tu­kou­lul­la on hänen mukaan­sa edel­leen mer­kit­tä­vä roo­li yhtei­sön keskuksena.

– Meil­lä kou­lu on edel­leen paik­ka, johon yhtei­sö kokoon­tuu ja jos­sa kylän elä­mä näkyy.

Esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gis­sä jär­jes­tet­tä­vät Vesa­la Ope­nit ja Yki Ope­nit ovat nous­seet mer­kit­tä­vik­si kylätapahtumiksi.

Park­ki­sen pol­ku kou­lun joh­toon ei ollut suo­ra­vii­vai­nen. Hän opis­ke­li mate­ma­tiik­kaa ja tie­to­tek­niik­kaa Oulun yli­opis­tos­sa, mut­ta teki 1990-luvul­la moni­puo­li­ses­ti töi­tä ravin­to­la-alan yrit­tä­jä­nä ja muusikkona.

Ensi­kos­ke­tus Yli­kii­min­gin kou­luun oli sattumaa.

– Tulin kesäl­lä kyse­le­mään kou­lul­ta syk­syl­le ker­hon­pi­to­mah­dol­li­suuk­sia, ja syk­syl­lä olin­kin yllät­täen jo mati­kan ja tie­to­tek­nii­kan opettaja.

Vuo­sien myö­tä ope­tus­työ laa­je­ni hal­lin­nol­li­siin teh­tä­viin, myö­hem­min apu­lais­reh­to­rik­si ja lopul­ta rehtoriksi.

– Työ on moni­puo­lis­ta ja älyt­tö­män mie­len­kiin­tois­ta. Ei ole kah­ta saman­lais­ta työ­päi­vää, hän kuvailee.

Täs­tä­kin huo­li­mat­ta palau­tu­mi­nen on reh­to­ril­le tär­keä hen­ki­lö­koh­tai­nen taito.

– Tun­nis­tan väsy­myk­sen työ­te­hon las­kus­ta. Sil­loin otan tau­koa. Kei­no­ja­ni ren­tou­tua ovat golf, rock’n’roll, liik­ku­mi­nen ja kokkailu.

Art­tu Park­ki­nen pitää valin­taan­sa vuo­den reh­to­rik­si suu­re­na kunniana.

– Se on har­vi­nais­ta herk­kua tän­ne poh­joi­sel­le maa­lais­kou­lul­le. Tun­nis­tin itse­ni valin­ta­pe­rus­teis­ta, joten koen ole­va­ni valin­ta­kel­poi­nen, Park­ki­nen sanoo hymyillen.

Valin­nas­ta ja valin­ta­pe­rus­teis­ta ker­ro­tiin Ran­ta­poh­jas­sa 2.12.2025.