Iijo­ki­var­ren his­to­ri­aa: Kar­ja­lan­ky­lä Iijoella

Iijokisuun rannan ja rantaväylän nimi Säässinä, viittaa siihen, että Pohjanrannan ortodoksisilla karjalaisilla, joita Ruotsin arkkipiista kastoi vuonna 1346 Tornion kirkossa roomalaiskatoliseen uskoon, oli keskiajalla oheisen kuvan kaltainen pieni rukoushuone, tsasouna eli säässinä Iijoen suulla. Kuva: I. K. Inha 1894/MuseovirastoIijokisuun rannan ja rantaväylän nimi Säässinä, viittaa siihen, että Pohjanrannan ortodoksisilla karjalaisilla, joita Ruotsin arkkipiista kastoi vuonna 1346 Tornion kirkossa roomalaiskatoliseen uskoon, oli keskiajalla oheisen kuvan kaltainen pieni rukoushuone, tsasouna eli säässinä Iijoen suulla. Kuva: I. K. Inha 1894/Museovirasto

Nimi Kar­ja­lan­ky­lä on todis­te sii­tä, että kyläk­si kes­kia­jal­la muo­tou­tu­neen asu­tuk­sen alku­pe­räi­set asuk­kaat oli­vat etni­ses­ti kar­ja­lai­sia. Kar­ja­lai­sia heis­tä teki ennen muu­ta hei­dän läh­tö­seu­tun­sa Kar­ja­las­sa Kan­nak­sel­la, hei­dän kie­len­sä, uskon­ton­sa ja tapa­kult­tuu­rin­sa. Nimen Kar­ja­lan­ky­lä antoi­vat Iijoen ja Siu­ruan­joen haa­raan syn­ty­neel­le asu­tuk­sel­le alem­pa­na Iijo­ki­laak­sos­sa asu­neet, etu­pääs­sä län­si­suo­ma­lais­läh­töi­set asukkaat.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus