Tätä en halun­nut tunnustaa

Kävin jon­kin­moi­sen tais­te­lun itse­ni kans­sa sii­tä, kir­joi­tan­ko tämän seu­raa­van kolum­nin vai en. Häpeä omas­ta tyh­myy­des­tä ja hui­ja­tuk­si tule­mi­ses­ta sai mel­kein minut jät­tä­mään tämän kirjoittamatta.

Taus­ta­tie­dok­si heti alkuun se, että meil­le oli jokin aika sit­ten ongel­mia vakut­tus­yh­tiön las­ku­jen kans­sa. Ne eivät tah­to­neet tavoit­taa mei­tä ja jäi­vät maksamatta. 

Sain vii­kon­lop­pu­na teks­ti­vies­tin Lähi­Ta­pio­lak­si tekey­ty­neel­tä tahol­ta. Vies­tis­sä ilmoi­tet­tiin, että las­ku on jää­nyt mak­sa­mat­ta ja vakuu­tus tämän vuok­si kes­key­tet­ty. Heti oli­si pitä­nyt häly­tys­kel­lo­jen soi­da, vaan eipä näin käy­nyt. Kir­jau­duin tar­jo­tun lin­kin kaut­ta sivuil­le, vaik­ka tie­dän val­lan hyvin, että mitään link­ke­jä ei klikkailla.

Hätään­nyk­sis­sä­ni kir­jau­duin pank­ki­tun­nuk­sil­la sisään, sil­lä luu­lin ole­va­ni Lähi­Ta­pio­lan sivuil­la. Täs­sä vai­hees­sa sil­mä­ni etsiy­tyi­vät net­ti­si­vun osoi­te­ri­vil­le ja tajusin tul­lee­ni hui­ja­tuk­si, sil­lä sivul­la luki outo, jos­kin lähel­lä oike­aa ole­va osoi­te. Huoh.

Sit­ten ei kun soit­ta­maan pan­kin sul­ku­pal­ve­luun ja net­ti­tun­nuk­set kiin­ni. Mitään vahin­koa ei luul­lak­se­ni ehti­nyt tapahtua.

Nyt pitää käy­dä pan­kin kont­to­ris­sa avaa­mas­sa tun­nuk­set uudel­leen. Tein ohjei­den mukaan myös rikosilmoituksen.

Mitä täs­tä opin? Mil­lään asial­la ei ole niin kii­re, ettei­kö voi­si het­ken hen­git­tää, ennen kuin sor­tuu teke­mään häti­köi­dyn rat­kai­sun. Toi­vot­ta­vas­ti te muut olet­te vii­saam­pia kuin minä, ette­kä jou­du hui­jauk­sen uhriksi.