Kyläyh­tei­söt ovat äärim­mäi­sen tärkeitä

Koko Ran­ta­poh­jan alue on yhtä kuin sen kylät. Ilman kyliä ja nii­den toi­mi­via yhtei­sö­jä alue oli­si synk­kä ja valo­ton kuin Suo­men syksy. 

Kyläyh­tei­söt luo­vat vuo­sit­tain mit­taa­mat­to­man mää­rä tapah­tu­mia aluei­den­sa asuk­kail­le. Nii­den joh­dos­ta kylil­lä mie­ti­tään varau­tu­mis­ta poik­keus­ti­lan­tei­siin, kokoon­nu­taan ilta­kah­veil­le, pela­taan bin­goa, käy­dään yhdes­sä len­keil­lä, tans­si­taan, lau­le­taan ja vie­te­tään luke­mat­to­mia yhtei­siä het­kiä ja juhlia.

Moni muis­taa var­mas­ti esi­mer­kik­si las­ten hiih­to­ki­sat Ala­ky­län Toi­vo­las­sa, perin­ne­päi­vät Ala­vuo­tol­la, kisai­lut Leu­van kylä­ta­pah­tu­mis­sa, pulk­ka­mä­ki­tal­koot Jak­ku­ky­läs­sä, kesä­juh­lat Mar­tin­nie­mes­sä tai jou­lu­mark­ki­nat Jää­lis­sä, jot­ka ovat vuo­sien var­rel­la kerän­neet kylien väkeä yhteen.

Kylä­mai­nen elä­män­ta­pa tukee hyvin­voin­tia monel­la tapaa. Kylil­lä on vah­vat sosi­aa­li­set ver­kos­tot, naa­pu­ris­ta pide­tään huol­ta ja hei­tä tue­taan eri elä­män­vai­heis­sa. Asioi­ta teh­dään yhdes­sä, jol­loin tur­val­li­suu­den­tun­ne kehit­tyy. Samal­la pai­kal­li­nen kult­tuu­ri­pe­rin­tö pysyy yllä ja siir­tyy seu­raa­vil­le sukupolville. 

Suo­men Kylät ry:n Kylä­va­ra-hank­keen mate­ri­aa­lis­sa ker­ro­taan, että Suo­mi on Euroo­pan maa­seu­tu­mai­sin maa. Sen pin­ta-alas­ta 95 pro­sent­tia on maa­seu­tua ja lähes 70 pro­sent­tia har­vaan asut­tua aluet­ta. Suo­mes­sa on noin 4 000 kylää. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la kyliä on kym­me­niä ja taas kym­me­niä, jois­ta jokai­sel­la on omat vah­vuu­ten­sa ja tavat toimia.

Mil­tä Ran­ta­poh­jan alue näyt­täi­si ilman kyläyh­tei­sö­jen työ­tä? Mitä jäi­si jäl­jel­le, jos kylä­ta­lo­jen ovet sul­keu­tui­si­vat, tapah­tu­mat lop­pui­si­vat ja yhtei­söl­li­syys hiipuisi?