Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Itsenäisyyspäivä

Suo­men kan­sal­lis­päi­vä on Suo­men itse­näi­syys­päi­vä, jota vie­te­tään 6. jou­lu­kuu­ta sen kun­niak­si, että Suo­mi itse­näis­tyi 6.12.1917 bol­se­vis­ti­ses­ta Venä­jäs­tä. Bol­se­vi­kit oli­vat kaa­pan­neet Venä­jäl­lä val­lan loka­kuun val­lan­ku­mouk­ses­sa 7.–8. 1917. Se mah­dol­lis­ti myös P. E. Svin­huf­vu­din vapau­tu­mi­sen kar­ko­tuk­ses­ta Sipe­rias­ta, ja hänes­tä tuli Suo­men senaa­tin puheenjohtaja. 

Lue lisää

Piis­pan­ka­ma­ri kym­me­nen vuotta

Piis­pan­ka­ma­ri on toi­mi­nut Yli­kii­min­gis­sä jo kym­me­nen vuo­den ajan. Se kokoon­tuu joka per­jan­tai asu­kas­tu­val­la, ja on seu­ra­kun­nan mata­lan kyn­nyk­sen toi­min­taa, jos­sa kah­vi­tel­laan, lau­le­taan, kuul­laan har­taus sekä vaih­de­taan kuulumisia.


Kun poh­joi­nen paloi

Voi­ko näin kah­dek­san vuo­si­kym­me­nen jäl­keen sanoa, että Hau­ki­pu­taan, Kii­min­gin, Iin, Kui­va­nie­men, Yli­kii­min­gin ja Yli-Iin asuk­kail­la oli hyvää­kin onnea sil­loin aikoi­naan. Oulu ja sen poh­joi­set ja itäi­set lähia­lu­eet eivät pala­neet­kaan Lapin sodan alkunäytöksenä.


Kor­jaus: Nät­te­borg oli kauppalinna

Ran­ta­poh­jas­sa jul­kais­tiin tiis­tai­na 3.12. Kes­kus­te­lem­me-osios­sa kir­joi­tus, jos­sa käsi­tel­tiin Iin Nät­te­po­rin nimen his­to­ri­aa. Teks­tis­sä oli vir­ke “Nät­te­borg ei siis ollut kaup­pa­lin­na”. Kir­joit­ta­jan tar­koi­tus oli kui­ten­kin päin­vas­tai­nen, ja virk­keen oli tar­koi­tus kuu­lua “Nät­te­borg oli siis kaup­pa­lin­na”. Vir­he tapah­tui teks­tin käsittelyvaiheessa.


Polii­si pyy­tää havain­to­ja Hau­ki­pu­taan kuolonkolarista

Hau­ki­pu­taal­la tapah­tui maa­nan­tai­na aamul­la lii­ken­neon­net­to­muus, jos­sa meneh­tyi 16-vuo­tias nuo­ri. Auton kul­jet­ta­ja osui autol­laan suo­ja­tie­tä ylit­tä­mäs­sä ollee­seen nuo­reen Hau­ki­pu­taan Keis­kas­sa maa­nan­tai­aa­mu­na kel­lo 7:n jäl­keen Hau­ki­pu­taan­tien ja Tör­män­tien ris­teyk­ses­sä. Tör­mäyk­sen seu­rauk­se­na nuo­ri meneh­tyi saa­miin­sa vammoihin.


Päät­tä­jäl­tä: Suo­men itse­näi­syys ja demokratia

Vie­täm­me per­jan­tai­na Suo­men itse­näi­syy­den 107-vuo­tis­ta juh­laa. Vuo­siin on mah­tu­nut sotia, sota­kor­vauk­sia, teol­lis­tu­mis­ta, vau­ras­tu­mis­ta ja lukui­sia krii­se­jä. Pie­nen kan­sa­kun­nan lujuus löy­tyy yhte­näi­syy­des­tä. Asiois­ta, jois­ta olem­me samaa miel­tä, luo­tam­me ja kun­nioi­tam­me toi­siam­me. Teem­me tule­vai­suut­ta yhdessä.


Kas­ki­puun uuden teh­taan tuo­tan­to käyn­nis­tyy ensi syk­sy­nä – Kym­me­niä uusia työ­paik­ko­ja Ylikiiminkiin

Kas­ki­puu Oy kes­kit­tää ovi­tuo­tan­ton­sa Yli­kii­min­kiin, ja Vii­ta­saa­ren vapau­tu­vat tilat moder­ni­soi­daan kas­vat­ta­maan ikku­na­tuo­tan­non kapa­si­teet­tia. Näin Kas­ki­puu vah­vis­taa kil­pai­lu­ky­ky­ään ja avaa uusia mah­dol­li­suuk­sia koti­mai­sil­la ja kan­sain­vä­li­sil­lä mark­ki­noil­la, yhtiö ker­too. Inves­toin­tien koko­nai­sar­vo nousee vuo­si­na 2024–2025 yli 10 mil­joo­naan euroon.


Juha Tapio ensi vuo­den Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­leil­le

Ensi elo­kuus­sa 15.–16.8.2025 juh­li­taan jäl­leen Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­le­ja. Ensi vuo­den fes­ti­vaa­lil­la esiin­ty­vät per­jan­tai­na Egot­rip­pi, Lau­ra Vou­ti­lai­nen, Ursus Fac­to­ry, Iri­na, Mal­la ja Lyy­ti sekä yksi vie­lä jul­kai­se­ma­ton oulu­lai­nen esiin­ty­jä. Lau­an­tai­na lavoil­la näh­dään Juha Tapio, Suur­lä­het­ti­läät, Waldo´s People, Sai­maa, Asa, Frans Har­ju, Rebek­ka Holi ja Rällä.