Eväät höy­ryä­vään his­to­ri­aan Miron kesäkahvilasta

Miron kesä­kah­vi­la Kel­lon Teboi­lin raken­nuk­ses­sa on kesän ajan tar­jon­nut kävi­jöil­leen pait­si mauk­kai­ta kah­vi­la­tuot­tei­ta, myös mah­dol­li­suu­den tutus­tua ainut­laa­tui­seen tau­lu­näyt­te­lyyn. Näyt­te­ly esit­te­lee Pate­nie­men Sahan aiko­jen hinaa­jia ja on saa­nut alkun­sa kah­vi­lan omis­ta­jan, 18-vuo­ti­aan Miro Ket­tusen, sekä tai­teen­ke­räi­li­jä Pert­ti Vuol­tee­na­hon yhteistyöstä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Van­ha kou­lu kun­nos­te­taan tal­koo­voi­min sata­vuo­tis­juh­lien kynnyksellä

Yli­kii­min­gin Vep­säl­lä val­lit­see todel­li­nen tal­koo­tun­nel­ma, kun vuon­na 1926 raken­net­tua van­haa kou­lua kun­nos­te­taan poru­kal­la. Yhdes­sä teke­mi­sen ja oppi­mi­sen lisäk­si tar­jol­la on jut­tuseu­raa, hyvää ruo­kaa, väli­kah­vit sekä tal­koo­ti­kas­sa kisailua.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Yhtei­sös­sä on voimaa

Halo­sen­lah­den kyläyh­dis­tys jär­jes­ti koko per­heen ilta­mat Koi­vu­haan lei­ri­kes­kuk­ses­sa, tuo­den yhteen per­heet ja ystä­vät. Tapah­tu­ma alkoi kel­lo 15 ja jat­kui aina iltaan saak­ka, tar­jo­ten moni­puo­lis­ta ohjel­maa kai­kil­le ikäryhmille.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Rai­ja Poh­ja­mo 80 vuot­ta: Ihmis­mie­len moni­mut­kai­suus sykäh­dyt­tää edelleen

Ensi maa­nan­tai­na 80 vuot­ta täyt­tä­vä Rai­ja Poh­ja­mo tie­si jo lukios­sa halua­van­sa työs­ken­nel­lä psy­ko­lo­gian paris­sa ja on sil­lä tiel­lä edelleen.

Ete­lä-Poh­jan­maal­la Töy­säs­sä syn­ty­nyt Rai­ja Poh­ja­mo on per­heen­sä ainoa lap­si. Hänen van­hem­pan­sa oli­vat työ­te­liäi­tä ja vas­tuun­tun­toi­sia ihmi­siä, joil­le työn­te­ko oli suu­res­sa arvos­sa. Yksi­näi­sen nuo­ruu­den viet­tä­neel­le Rai­jal­le tär­kei­tä har­ras­tuk­sia nuo­re­na oli­vat kir­joit­ta­mi­nen, luon­nos­sa kul­ke­mi­nen, luke­mi­nen ja maalaaminen.


Suku­tut­ki­joi­ta kool­la Ako­lan kartanossa

Suku­tut­ki­muk­seen pereh­ty­nei­tä iiläis­taus­tai­sia sekä muu­al­ta­kin lähia­lueil­ta ole­via alan har­ras­ta­jia kokoon­tui Ako­lan kar­ta­noon Poh­jois-Iihin semi­naa­ri­ta­pah­tu­maan, joka käyn­nis­tyi tutus­tu­mal­la Ako­lan nykyi­siin tiloi­hin ja nii­den käyt­töön. Kar­ta­non omis­ta­ja Tee­mu Kur­ke­la sekä hänen naa­pu­ris­sa asu­va suku­lai­sen­sa Juha Jäm­sä esit­te­li­vät raken­nuk­sen ullak­koa myö­ten ja ker­toi­li­vat myös kiin­teis­tön vaa­ti­mis­ta mit­ta­vis­ta kunnostustöistä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Tun­nus­tin syyllisyyteni

Ennen vii­me vii­kon kes­ki­viik­koa en ollut kos­kaan aja­nut autol­la kola­ria. Kai­ken­lais­ta on lii­ken­tees­sä yli 40 vuot­ta jat­ku­neen autoi­lu-ura­ni aika­na lähes tapah­tu­nut, mut­ta ker­taa­kaan ei ole pel­ti tai muo­vi kolissut.



Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le, Iin his­to­ri­aa osa I

Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus