Liik­ku­va kou­lu tuo Yli-Iin kou­lul­le lisää lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia – “Tääl­lä riit­tää teke­mis­tä sisäl­lä ja ulkona”

Ysiluokkalaiset Kalle Karvonen ja Konsta Juntti ovat Yli-Iin koulun välinelainaamon kanta-asiakkaita. Kuvat: Tuuli TurunenYsiluokkalaiset Kalle Karvonen ja Konsta Juntti ovat Yli-Iin koulun välinelainaamon kanta-asiakkaita. Kuvat: Tuuli Turunen

Tam­mi­kuus­sa voi­maan tul­lut kän­ny­köi­den täys­kiel­to kou­luis­sa vapaut­taa aikaa liik­ku­mi­sel­le. Muu­tos näkyy myös Yli-Iin kou­lus­sa, jos­sa lii­kun­ta on entis­tä mer­kit­tä­väm­pi osa oppi­lai­den koulupäiviä.

Yli-Iis­sä kou­lu­päi­vät vie­te­tään aktii­vi­sis­sa mer­keis­sä. Väli­tun­ti­kel­lon soi­des­sa monet rien­tä­vät väli­ne­lai­naa­moon hake­maan itsel­leen mai­lo­ja, hyp­py­na­ru­ja ja jump­pa­pal­lo­ja, kun taas osa oppi­lais­ta suun­taa Vorel­lin lii­kun­ta­hal­liin tai ulos piha­pe­lien pariin.

Yli-Iin kou­lun laa­jat lii­kun­ta­mah­dol­li­suu­det ovat osa val­ta­kun­nal­lis­ta Liik­ku­va kou­lu ‑ohjel­maa, jon­ka tavoit­tee­na on lisä­tä aktii­vi­suut­ta nuor­ten kou­lu­päi­viin. Yli-Iin kou­lu on yksi ohjel­man pilottikouluista.

– Lii­kun­nal­li­suus ja sii­hen kan­nus­ta­mi­nen ovat olleet jo pit­kään tär­keä osa kou­lum­me toi­min­ta­pe­ri­aat­tei­ta, mut­ta syk­syl­lä star­tan­neen ohjel­man myö­tä olem­me saa­neet oppi­lai­den käyt­töön esi­mer­kik­si lisää urhei­lu­vä­li­nei­tä, luo­kan­opet­ta­ja Anna Suni Yli-Iin kou­lul­ta kertoo.

Nuor­ten lii­kun­tain­toa pyri­tään edis­tä­mään kou­lus­sa myös hyvin kon­kreet­ti­sin kei­noin. Yksi Yli-Iin kou­lun Liik­ku­va kou­lu ‑ohjel­man vetä­jis­tä, lii­kun­nan­opet­ta­ja Tuo­mo Hök­kä, tekee oppi­lail­le lii­kun­nal­li­sia väli­tun­ti-haas­tei­ta sekä eri­lai­sia tem­pauk­sia yhdes­sä Sunin ja opet­ta­ja Han­na-Lee­na Tihi­sen kans­sa. Opet­ta­jien mukaan leik­ki­mie­li­set haas­teet ja pie­net pal­kin­not innos­ta­vat nuo­ria osallistumaan.

Yli-Iis­sä oppi­lai­ta kan­nus­te­taan liik­ku­maan muul­loin­kin kuin vain väli­tun­neil­la. Esi­mer­kik­si pit­kil­lä oppi­tun­neil­la kou­lu­lai­sil­le jär­jes­te­tään kevyt­tä tau­ko­jump­paa, ja toi­si­naan kou­lu­päi­vien jäl­keen haluk­kaat voi­vat jää­dä vapaa­eh­toi­siin liikuntakerhoihin.

– Tär­keim­pä­nä tavoit­tee­na on saa­da lap­si liik­ku­maan ilman, että aikui­nen ohjaa vie­res­sä. On ilo huo­ma­ta, miten kai­ken ikäi­set oppi­laat viet­tä­vät väli­tun­neil­la aikan­sa mie­lel­lään jon­kin akti­vi­tee­tin paris­sa. Var­sin­kin nyt, kun kän­nyk­kä­kiel­to kou­luis­sa on astu­nut voi­maan, Suni avaa.

Samal­la opet­ta­jat tun­nis­ta­vat joi­den­kin oppi­lai­den tar­peen rau­hal­li­sel­le teke­mi­sel­le. Vuo­den alus­sa voi­maan tul­leen kän­nyk­kä­kiel­lon myö­tä myös Yli-Iin kou­lus­sa on entis­tä enem­män elä­mää, kun oppi­laat eivät enää vie­tä vapaa­het­ki­ään vain puhe­li­miin­sa uppoutuneina.

– Kaik­ki eivät halua osal­lis­tua jouk­kue­la­jei­hin tai jum­pa­ta joka väli­tun­ti, vaan kai­paa­vat rau­hal­li­sem­paa teke­mis­tä. Sik­si väli­ne­lai­naa­mos­ta löy­tyy myös lau­ta­pe­le­jä, ja väli­tun­neil­la voi pela­ta vaik­ka bil­jar­dia tai mölk­kyä. Jokai­sel­le löy­tyy kyl­lä jota­kin, kak­kos­luok­ka­lai­sia opet­ta­va Tihi­nen vakuuttaa.

Liik­ku­va kou­lu ‑ohjel­ma saa oppi­lail­ta posi­tii­vis­ta palautetta.

– On muka­vaa, kun kou­lus­sa on niin moni­puo­li­ses­ti eri lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Tänään­kin meil­le tuli uusia mai­lo­ja väli­ne­lai­naa­moon. Teke­mis­tä kyl­lä riit­tää niin ulko­na kuin sisäl­lä­kin, yhdek­säs­luok­ka­lai­nen Kons­ta Junt­ti hehkuttaa.

Junt­ti ja hänen luok­ka­ka­ve­rin­sa Kal­le Kar­vo­nen pelaa­vat usein väli­tun­nil­la säh­lyä Vorel­lin lii­kun­ta­hal­lis­sa, jos­sa ylä­kou­lu­lai­sil­la on väli­tun­ti­vuo­ro aina tiet­tyi­nä päi­vi­nä viikossa.

Kar­vo­sen seis­ka­luok­ka­lai­nen pik­kusis­ko Emmi Kar­vo­nen tyk­kää säh­lyn ohel­la pela­ta väli­tun­neil­la bil­jar­dia. Bil­jar­di­pöy­tien lisäk­si kou­lus­ta löy­tyy myös pingispöytä.

Vuo­den alus­sa voi­maan tul­lut kän­nyk­kä­kiel­to on poi­kien mukaan vai­kut­ta­nut posi­tii­vi­ses­ti kou­lun arkeen. Jun­tin mukaan kou­lu­ka­ve­rei­den kans­sa tulee jutel­tua enem­män nyt, kun puhe­lin ei ole jat­ku­vas­ti mukana.

– Mut­ta ei se kaik­kien mei­dän arkeen ole vai­kut­ta­nut niin pal­joa. Tai ei aina­kaan minun, kos­ka itse en käyt­tä­nyt puhe­lin­ta kou­lus­sa aikai­sem­min­kaan, Emmi Kar­vo­nen huomauttaa.

– Aluk­si täy­tyi vähän kek­siä teke­mis­tä, mut­ta pik­ku­hil­jaa uuteen sään­töön on tot­tu­nut. Lii­kun­ta on hyvää teke­mis­tä, kos­ka se pitää mie­len vir­keä­nä ja aut­taa kes­kit­ty­mään kou­lus­sa parem­min, Junt­ti muistuttaa.