Me luim­me kirjoja

”Legend on valin­nut sinut pelaa­maan peliä, joka voi muut­taa koh­ta­lo­si suun­nan.” (Valen­da-kir­jan takakansi)

Kir­jan perustiedot
Kir­jan nimi on Valen­da, ja se on Step­ha­nie Gar­be­rin Cara­val-sar­jan toi­nen osa. Luke­ma­ni kir­ja on suo­men­kie­li­nen, mut­ta sen alku­pe­räis­kie­li on englanti.

Kir­ja on kau­no­kir­jal­li­suut­ta ja sen gen­re on roman­ta­sia eli roman­tii­kan ja fan­t­asian yhdis­tel­mä. kir­jas­sa luki­ja poh­tii samal­la eräs­tä mys­tee­riä, elo se on sekoi­tus monen­lai­sia gen­re­jä eli kir­jal­li­suu­den lajeja.

Kir­jan aihe ja teemat
Kir­jan pää­hen­ki­lö on tyt­tö nimel­tä Dona­tel­la Drag­na. Hän osal­lis­tuu tai­an­omai­seen peliin, jos­sa valuut­ta­na on salai­suu­det, totuu­det, muis­to­to ja pelot. Pelaa­jat yrit­tä­vät rat­kais­ta arvoi­tus­ta vih­jei­den avul­la ja voit­taa pelin, joka kes­tää vii­si yötä ja alkaa aurin­gon­las­kun jälkeen.

Peliä pela­tes­sa on pidet­tä­vä mie­les­sä, että mikään pelis­sä ei näh­ty ei ole tot­ta vaan kaik­ki on osa Legen­din luo­maa esi­tys­tä, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on saa­da pelaa­jan pää pyörälle.

Kir­jan tär­keim­piä aihei­ta ovat rak­kaus ja petos, mys­tee­rit ja hengenvaara.

Mie­les­tä­ni kir­jan tee­ma on se, että ei kan­na­ta luo­vut­taa, kun tilan­ne on vai­keim­mil­laan. Sil­loin onnel­li­nen lop­pu on jo lähellä.

Jokai­ses­sa tari­nas­sa on nel­jä osaa: alku, kes­ki­koh­ta, mel­kein-lop­pu ja todel­li­nen lop­pu. Ikä­vä kyl­lä kaik­ki ihmi­set eivät saa­vu­ta todel­lis­ta lop­pua. Useim­mat anta­vat perik­si sil­lin, kun tari­na on kau­heim­mil­laan ja kun tilan­ne tun­tuu toi­vot­to­mal­ta, vaik­ka sil­loin toi­voa tar­vi­taan kipeim­min. Ainoas­taan sin­nik­käim­mät saa­vat todel­li­sen loppunsa.

Aja­tuk­sia­ni
Kir­ja sai minut ajat­te­le­maan, että kan­nat­taa har­ki­ta kah­des­ti ennen kuin luovuttaa.

Pidin kir­jas­sa sii­tä, että sii­nä sai lukies­saan poh­tia mys­tee­riä ja sii­tä että, sii­nä oli toteu­tet­tu hyvin käy­tän­nös­sä aja­tus sii­tä, että kan­nat­taa sit­keäs­ti tais­tel­la itsen­sä todel­li­seen lop­puun asti eikä lopet­taa mel­kein-lopun kohdalla.

Suo­sit­te­len tätä kir­jaa ihmi­sil­le, jot­ka pitä­vät kir­jo­jen van­han­tyy­li­ses­tä mil­jöös­tä, sir­kuk­ses­ta, arvoi­tuk­sis­ta, tai­kuu­des­ta ja roman­tii­kas­ta sekä sii­tä, että kir­jas­sa on syvem­pi aja­tus­kuin pel­kät tapah­tu­mat ja syy-seuraussuhteet.

Itse otta­ma­ni kuva luke­mas­ta­ni Valenda-kirjasta.

Valit­sin kuvaan koris­teik­si kir­jaan liit­ty­viä sym­bo­li­sia esi­nei­tä ja valo­nau­han luo­maan kir­jaan sopi­vaa tunnelmaa.

Aurin­got ovat osa Cara­val-pelin symbolia.

Peli­kor­tit kuvas­ta­vat kir­jas­sa oleel­li­ses­sa roo­lis­sa ole­vaa Koh­ta­lon korttipakkaa.

Ruusut kuvaa­vat Legendiä.

Unna Luusua, Val­ta­rin kou­lu 8D

 

Kir­ja: Erä­maa­il­ma 2019–2020

Kir­jan perustietoja
Erä­maa­il­ma 2019–2020

Toi­mit­ta­ja Min­na Kla­pu­ri sekä tun­net­tu­ja erä­kir­jai­li­joi­ta: Sep­po Saras­pää, Mat­ti Ket­tu­nen, Mart­ti Pel­to­maa, Jan­ne Utriai­nen, Mark­ku Hir­vo­nen, Ralf Hen­riks­son, Jor­ma Kos­ki. Jul­kai­si­ja: Karis­to, 2019, ensim­mäi­nen painos

Kenel­le kir­ja sopii?
Kir­ja sopii kalas­tuk­ses­ta, met­säs­tyk­ses­tä ja erän­käyn­nis­tä kiin­nos­tu­neil­le. Kir­jas­sa on pal­jon kalas­tus- ja met­säs­tys­ta­ri­noi­ta eri kirjoittajilta.

Oma mie­li­pi­tee­ni
Mie­les­tä­ni kir­ja oli erit­täin hyvä, Sii­nä oli pal­jon hui­kei­ta tari­noi­ta eri jutuis­ta mm. metsästys‑, ja kalas­tus­ta­ri­noi­ta eri puo­lel­ta Suomea.

Kir­ja oli yhtä hyvä kuin muut­kin Erä­maa­il­ma-kir­jat, joi­ta olen luke­nut tosi monia.

Kaa­po Ron­kai­nen, Val­ta­rin kou­lu 8D