Kun edel­li­sel­lä hal­li­tus­kau­del­la hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­ses­ta pää­tet­tiin, olin huo­lis­sa­ni. Minis­te­riön oman las­kel­man mukaan uudis­tus aiheut­taa veron­mak­sa­jil­le noin 6,9 mil­jar­din euron lisä­kus­tan­nuk­set eikä sii­nä huo­mioi­tu hen­ki­lös­tön palk­ka­har­mo­ni­soin­nin todel­li­sia vai­ku­tuk­sia. Hal­lin­non raken­te­lun sijaan oli­sim­me halun­neet kes­kit­tyä pal­ve­lui­hin. Val­tio­val­lan lin­jaus­ten mukaan läh­dim­me kui­ten­kin val­mis­te­luun hyväl­lä yhteis­työl­lä. Nyt Poh­de on jo taaperoiässä.

Vii­me vuo­det ovat olleet vai­kei­ta sote-pal­ve­lui­den saral­la maan hal­li­tuk­sen poli­tii­kan takia. Olen yhte­nä Vasem­mis­to­lii­ton alue­val­tuu­te­tuis­ta vään­tä­nyt toi­min­nal­lis­ten sääs­tö­jen puo­les­ta, joil­la Poh­teel­la oli­si nykyis­tä laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa otet­tu käyt­töön parem­pia toi­min­ta­mal­le­ja. Toi­von työl­le jatkoa.

Oulun kehi­tyk­ses­tä puhut­taes­sa huo­mio kes­kit­tyy usein ydin­kes­kus­taan. On sel­vää, että elä­vä kes­kus­ta on tär­keä kau­pun­gin veto­voi­mal­le, mut­ta Oulul­la on pal­jon enem­män tar­jot­ta­vaa. Veto- ja pito­voi­man kan­nal­ta on kat­sot­ta­va laa­jem­mal­le ja ymmär­ret­tä­vä, että Oulu ei ole vain kau­pun­ki­kes­kus­ta – se on myös maa­seu­tua, luon­non­rau­haa ja moni­muo­toi­sia asuinalueita.