Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Iin nimes­tä

Ran­ta­poh­jas­sa oli 23.5. Jou­ko Ala­ta­lon kes­kus­te­lu­na­vaus Iin nimen alku­pe­räs­tä. Sen lopuk­si hän kysyy: “Osai­si­ko joku vas­ta­ta, lie­nee­kö tämä totta?” 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Lava­tans­sit toi­vat vir­kis­tys­tä ja vaih­te­lua ikäihmisille

Nui­ja­mies­ten lavan vie­rel­tä löy­tyi pit­kä rivi auto­ja, kun elä­ke­läi­set saa­pui­vat suu­rel­la jou­kol­la viet­tä­mään ren­toa kesä­päi­vää. Atten­don hoi­va­ko­dit Oulun seu­dul­ta oli­vat jär­jes­tä­mäs­sä tapah­tu­maa eri­tyi­ses­ti hoi­va­ko­tien­sa asuk­kail­le, yhdes­sä yhteis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa. Tapah­tu­man ava­si Atten­don alue­pääl­lik­kö Min­na Kok­ko yhdes­sä mui­den hoi­va­ko­tien joh­ta­jien kanssa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Pää­sis­pä jo laitumelle!

Ran­ta­poh­jas­ta 27.101977: Talon nuu­ka emän­tä oli sekoit­ta­nut voi­hin yli­mää­räis­tä suo­laa. Ren­ki ute­li ruo­ka­pöy­däs­sä, että mis­tä se emän­tä tapaa suo­lat ostaa. Osuus­kau­pas­ta­han ne suo­lat­kin oste­taan, vas­ta­si emän­tä. – Ka – täy­tyy­pä minun­kin käy­dä siel­tä osta­mas­sa, kun näkyy ole­van voi­ta seas­sa. PT‑E

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


OP:n kyse­ly: 50–100 euroa on sopi­va lah­ja­sum­ma valmistuneelle

Tule­va vii­kon­lop­pu on val­mis­tu­jais­ten kul­ta-aikaa. Moni juh­liin kut­sun saa­nut poh­dis­ke­lee par­hail­laan mikä on sopi­vin tapa muis­taa kevään yli­op­pi­lai­ta ja ammat­tiin val­mis­tu­via. Ja eri­tyi­ses­ti, mil­lä sum­mal­la. Raha on yli­op­pi­laal­le tai vas­ta­val­mis­tu­neel­le mie­lui­sin lah­ja, kos­ka sil­lä voi hank­kia juu­ri sitä mitä halu­aa ja sen voi lait­taa sääs­töön tule­vai­suu­den varal­le. Raha­lah­jan anta­mi­seen on eri­lai­sia tapoja.


Kie­ri­kin brän­di uudis­tuu– Luvas­sa on mys­ti­syyt­tä ja uuden­lais­ta toimintaa

Kie­ri­kis­sä val­mis­tau­du­taan tule­vaan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­teen 2026, jos­sa se on muka­na jo tänä vuon­na alka­val­la Ikiai­kai­set sel­viy­ty­mis­tai­dot ‑pro­jek­til­la. Osa­na laa­ja­mit­tais­ta työ­tä on teh­ty myös brän­di­uu­dis­tus, jos­sa on mie­tit­ty Kie­ri­kin mark­ki­noin­ti­vies­tin­tää sekä laa­jem­min myös sen koko toi­min­taa. Kie­ri­kil­le on luo­tu uusi visu­aa­li­nen ilme ja äänen­sä­vy sekä tar­ken­net­tu pää­vies­te­jä, joi­ta halu­taan välit­tää. Myös nimi on lyhen­net­ty Kie­rik­ki­kes­kuk­ses­ta Kierikkiin.


Päät­tä­jäl­tä: Onko lupauk­sil­la väliä

On suvi­vir­ren aika, oppi­laat ja opis­ke­li­jat saa­vat pää­osin täl­lä vii­kol­la vuo­den työs­tään arvioin­nin, sii­tä miten ovat suo­riu­tu­neet heil­le anne­tuis­ta teh­tä­vis­tä. Osal­la opin­ton­sa päät­tä­vil­lä on aika siir­tyä uuteen opi­nah­joon, kun toi­sil­la se ken­ties on työ­pai­kan hakemista.


Sol­mit­tu­jen avio­liit­to­jen mää­rä jat­koi las­ku­aan vii­me vuonna

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuon­na 2023 sol­mit­tiin 20 693 avio­liit­toa. Sol­mit­tu­jen avio­liit­to­jen mää­rä las­ki 1 249:llä edel­lis­vuo­des­ta. Avio­liit­to­ja, jois­sa puo­li­sot oli­vat eri suku­puol­ta, sol­mit­tiin 20 320, mikä on 1 199 edel­lis­vuot­ta vähem­män. Samaa suku­puol­ta ole­vat parit sol­mi­vat 373 avio­liit­toa, 50 edel­lis­vuot­ta vähemmän.


Yli-Iin kou­lu­lai­set pää­si­vät teke­mään oman kou­lu­rau­haa käsit­te­le­vän kappaleen

Luo­kas­sa on hiu­kan hämä­rää. Lat­tial­le on ase­tel­tu sano­ma­leh­tiä ja val­kois­ta pape­ria, kah­teen ympy­rään. Taus­tal­la soi kak­si kita­raa ja yksi pia­no. Musiik­ki on rau­hal­lis­ta. Lap­sia ja nuo­ria alkaa tul­la tilaan. Yksi ker­ral­laan he otta­vat maa­laus- tai pii­rus­tus­vä­li­neet ja mene­vät valit­se­mal­leen paikalle.


Kult­tuu­ri­päi­väs­sä lau­lua, runo­ja ja sketsejä

Elä­ke­lii­ton Kii­min­gin yhdis­tyk­sen jär­jes­tä­mä kult­tuu­ri­päi­vä kerä­si Hut­tu­ky­län nuo­ri­so­seu­ral­le noin 200 osal­lis­tu­jaa naut­ti­maan yhdes­sä­olos­ta ja moni­puo­li­ses­ta kult­tuu­ri­tar­jon­nas­ta. Esiin­ty­jiä oli muun muas­sa Tai­val­kos­kel­ta, Pudas­jär­vel­tä ja Pyhä­joel­ta. Esil­lä oli käsi­töi­tä ja tai­det­ta. Moni osal­lis­tu­ja oli pukeu­tu­nut kan­sal­lis­pu­kuun, joka loi juh­laan hie­noa tunnelmaa.



Päät­tä­jäl­tä: Kan­nat­taa­ko kun­ta­lai­sen äänes­tää EU-vaaleissa?

Suo­mes­sa EU-vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti on koko Suo­men jäse­nyy­den ajan ollut var­sin mata­la. Tämä joh­tuu isol­ta osal­ta sii­tä, että Euroo­pan unio­ni koe­taan niin etäi­sek­si ja EU-asiat niin suu­rik­si, että taval­li­sen suo­ma­lai­sen on vai­kea ymmär­tää nii­den vai­ku­tus­ta omaan arkeen. Arki­nen elä­mä ja sen vai­keu­det tai hyvin suju­mi­nen koe­taan tär­keäm­mik­si kuin esi­mer­kik­si yhtei­nen valuut­ta ja vapaa työ­voi­man liikkuvuus.



Sotaor­pous on elä­män pitui­nen matka

Sotaor­pou­des­ta vai­et­tiin vuo­si­kym­me­niä. Asia nousi laa­jem­paan tie­toi­suu­teen, kun alet­tiin perus­taa sotaor­po­yh­dis­tyk­siä eri puo­lil­le maa­ta. Ensim­mäi­nen yhdis­tys perus­tet­tiin Lah­teen v. 1999. Oulun seu­dun sotaor­vot perus­tet­tiin 11.11.2002 ja yhdis­tys liit­tyi val­ta­kun­nal­li­sen Kaa­tu­neit­ten Omais­ten lii­ton ( KOL ) jäse­nek­si v. 2008. Täl­lä het­kel­lä liit­toon kuu­luu 48 toi­mi­vaa yhdis­tys­tä ja niis­sä on yhteen­sä noin 6 000 jäsentä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus