Erilaisuuden hyväksyminen on selkeästi hankalaa monille. Ihmiset kiusaavat, syrjivät ja halveksuvat muita erilaisuuden takia. Ehkä he ovat kateellisia? Tai pelkäävät jotain uutta? Syrjiminen on silti väärin.
Ihmisiä siis kiusataan vain siksi, että he ovat erilaisia kiusaajalle. Muiden taustat, ulkonäkö, tavat, uskonto, perinteet, sairaudet, ihonväri, kotimaa ja kieli ovat ihmisille “hyviä” syitä kiusata ja syrjiä, mikä ei todellakaan ole oikein. Kiusaamiseen kuuluu haukkuminen, nimittely, syrjiminen, halveksunta, ilkeä puhuminen, joskus jopa väkivalta.
Kaikki ihmiset ovat pakostakin erilaisia. Kiusaaminen jättää pysyvät arvet ja kulkee kiusattujen mukana lopun elämää. He kantavat sitä aina uusiin tilanteisiin ja vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Kiusatut saattavat pelätä uusia ihmisiä ja syrjäytyä muista. He voivat masentua, ja pahimpia tapauksia ovat itsemurhat.
Nuorisotutkimusseuran mukaan 31 % vähemmistön edustajista (esimerkiksi etnisten ja seksuaalivähemmistöjen edustajista) on kokenut erilaisuuteen perustuvaa kiusaamista. 42 % Suomeen muuttaneista aikuisista kertoo kokeneensa syrjintää tai kiusaamista. Heistä 75 % kokee sen johtuvan erilaisuudesta.
Minun mielestäni kiusaaminen ja syrjintä on turhaa ja tyhmää. Mitä hyötyä siitä on kiusaajalle? Ei mitään. Kiusaaja ei hyödy siitä mitenkään. Ainoa mitä siitä seuraa, on paha olo ja huono itsetunto muille. Todella moni joutuu elämään pelossa muiden takia. Onko se reilua? Jokainen kiusaamistapaus on liikaa.
Erilaisuuden hyväksyminen voisi yleistyä, jos siitä puhuttaisiin enemmän. Jos tehtäisiin itsestäänselvyys siitä, että jokainen on erilainen ja että sinäkin olet uutta ja erilaista joillekin. Pitäisi tajuta, että erilaisuus on rikkautta ja uusista asioista oppii paljon uutta.
Ei erilaisuudesta tarvitse välttämättä tehdä isoa numeroa, riittää kun ymmärtää ja hyväksyy. Erilaisuuden hyljeksintä on vain suoraa heikkoutta. Huolehtikaa, että hyväksytte kaikki sellaisina kuin he ovat.
Olga Mattila, kahdeksasluokkalainen, Kiiminkipuiston koulu