Pit­kä elä­mä ja pro­ses­si yksis­sä kan­sis­sa – Kii­min­ki­läi­nen Osmo Kaup­pi­la jul­kai­si muis­tel­ma­teok­sen Pai­men­po­jan laulu

Ala­ky­lä­läi­sen Osmo Kaup­pi­lan mie­les­sä iti jo vuon­na 2017 oman muis­tel­ma­teok­sen kir­joit­ta­mi­nen, mut­ta sen aloi­tus vaa­ti käyn­nis­tyäk­seen muu­ta­man vuo­den pures­ke­lun. Koro­na­vuon­na 2020 Kaup­pi­la pää­si alkuun, ja sai puo­let mate­ri­aa­lis­ta val­miik­si. Sit­ten iski koro­na ja kir­joit­ta­ja lamaan­tui. Pan­de­mia tun­tui niin pahal­ta, vaik­ka hän ei itse sii­hen sai­ras­tu­nut­kaan, että kir­joit­ta­mi­nen ei maistunut.

Vuon­na 2022 Venä­jän hyök­käys Ukrai­naan tun­tui sota-ajan kokees­ta mie­hes­tä vie­lä pahem­mal­ta, ja hans­kat tip­pui­vat kir­joit­ta­mi­sen suh­teen totaalisesti.

– Sii­nä vai­hees­sa oli­si pitä­nyt alkaa kir­joit­taa muun muas­sa lukui­sis­ta mat­kois­ta itä­ra­jan taak­se. Se tun­tui ker­ras­saan mah­dot­to­mal­ta, Kaup­pi­la sanoo.

Kun­nes koit­ti vuo­den 2025 tam­mi­kuu ja Osmo Kaup­pi­la tart­tui taas toi­meen. Muis­tel­ma­teok­sen teks­tit val­mis­tui­vat parissa–kolmessa kuu­kau­des­sa. Teok­ses­sa on 90 valo­ku­vaa, ja nii­tä vali­tes­sa meni sen jäl­keen oma aikansa.

Vii­mein tämän vuo­den alus­sa Pai­men­po­jan lau­lu oli val­mis. Sen kan­nen väri hen­kii Kaup­pi­lan omien sano­jen mukaan lai­hon vihe­ri­ää, mul­las­ta nous­sut­ta oras­ta. Kun Kaup­pi­lan ensim­mäi­sen, vuon­na 2014 ilmes­ty­neen kir­jan Kii­min­gin Ala­ky­lä: luon­tais­ta­lou­des­ta – 1950 – koneis­tu­vaan kau­teen, rus­keat kan­net ker­toi­vat mul­las­ta, jos­ta Ala­ky­lä on nous­sut. Pai­men­po­jan lau­lun kan­si­ku­van on Kaup­pi­lan hah­mot­te­lus­ta piir­tä­nyt hänen poi­kan­sa Samp­pa Kaup­pi­la. Kan­nes­sa poi­ka on pai­me­nes­sa Kii­min­ki­jo­ki­var­res­sa, Ala­ky­län rantaniityllä.

Pai­men­po­jan lau­lu on kokoel­ma muis­tel­mia Osmo Kaup­pi­lan elä­män var­rel­ta. Osan­sa saa­vat niin lap­suus, opis­ke­lut, urhei­lu­har­ras­tus, työ opet­ta­ja­na kuin urhei­lu­har­ras­tus, mat­kat, yhteis­kun­nal­li­set teh­tä­vät ja vaikuttaminen.

Osmo Kaup­pi­la on syn­ty­nyt 8.5.1937 Ala­ky­läs­sä, ja samoil­la mail­la hän asuu edel­leen. Hän pala­si Ala­ky­lään vuon­na 1995 asut­tu­aan pit­kään Syyninmaalla.

Kaup­pi­la oli työ­ural­laan muun muas­sa opet­ta­ja­na Kii­min­gis­sä, Han­nuk­sen kou­lul­la, ja noi­ta­kin aiko­ja hän muis­te­lee kir­jas­saan. Osan­sa saa­vat myös vuo­det yli­opis­ton lehtorina.

Hau­ki­pu­taal­la Kaup­pi­la asui pit­kään, ja nuo vuo­det ovat hänen elä­män­sä aktii­vi­sim­pia. Tuol­loin, 19980-luvul­la hän oli muka­na poli­tii­kas­sa, muun muas­sa Hau­ki­pu­taan kun­nan­val­tuus­tos­sa ja ‑hal­li­tuk­ses­sa. Samaan aikaan hän oli muka­na myös muun muas­sa Hau­ki­pu­taan Veik­ko­jen toiminnassa.

Kir­jas­sa on omat lukun­sa esi­mer­kik­si poro­hom­mil­le – Kaup­pi­lal­la on edel­leen isän kaut­ta hänel­le tul­lut poro­merk­ki. Lisäk­si Pai­men­po­jan lau­lus­sa nouse­vat esil­le Osmo Kaup­pi­lan lukui­sat ylei­sön­osas­ton kir­joi­tuk­set, joi­ta hän on 1970-luvul­ta saak­ka kir­joit­ta­nut myös Rantapohjaan.

– Tus­kin enää kir­jaa kir­joi­tan, enkä ala runo­ja­kaan rus­taa­maan, mut­ta uskon, että mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­sia kir­joi­tan edel­leen sil­loin, kun asioi­den tila niin vaa­tii, Kaup­pi­la sanoo.

Pai­men­po­jan lau­lua on pai­net­tu 50 kap­pa­let­ta, ja niis­tä osa on tar­koi­tet­tu suku­lai­sil­le. Kaup­pi­la kui­ten­kin myös myy itse kir­jaan­sa, ja sitä voi hänel­tä tie­dus­tel­la esi­mer­kik­si puhelimitse.