Ensimmäinen laki pappiloiden rakentamisesta Suomeen annettiin jo 1300-luvulla. Määräykset pitivät sisällään yksityiskohtia muun muassa huoneiden lukumäärästä sekä lisärakennuksista. Ne koskivat luonnollisesti myös kiiminkiläisiä, jotka 1781 lopulla ostivat Jaaralan tilan, jolla sijaitsi riittävästi viljelysmaata ja hirsinen päärakennus. Tuolloin seurakunta oli saanut lupauksen omasta papista.
174-vuotias Kiimingin pappila siirtyi yksityisomistukseen – Pappilakulttuuri henkitoreissaan
