Hut­tu­ky­län kou­lun puolesta

Olen surul­li­se­na seu­ran­nut kult­tuu­ri­kau­pun­ki Oulun suun­ni­tel­mia lak­kaut­taa kylä­kou­lu­ja. Mie­les­tä­ni kau­pun­gin pitää kes­kit­tyä talou­den­hoi­dos­sa kun­ta­lais­ten kan­nal­ta tär­keim­piin perus­pal­ve­lui­hin ja jät­tää vähem­män tär­keät asiat sivuun. Laa­du­kas, moni­puo­li­nen kou­lu­verk­ko ympä­ri Oulua kuu­luu näi­hin tär­keim­piin asioihin. 

Pitää kysyä, mik­si oppi­laat vähe­ne­vät eni­ten juu­ri enti­sis­tä lii­tos­kun­nis­ta. Raken­ta­mis­ta haja-asu­tusa­lueil­le pitää hel­pot­taa. Raken­nusai­keis­sa ole­va pitää koh­da­ta myön­tei­ses­ti. Oma­koh­tais­ta koke­mus­ta on, ettem­me hel­pol­la saa­neet lupaa raken­taa Hut­tu­ky­läån. Toi­mi­va kou­lu on lap­si­per­heel­le tär­keä syy muuttaa.

Olen saa­nut työs­ken­nel­lä 36 vuot­ta luo­kan- ja eri­tyi­so­pet­ta­ja­na pie­nis­sä ja suu­ris­sa kou­luis­sa etu­pääs­sä Poh­jois-Kar­ja­las­sa. Ja kiis­tat­ta olen toden­nut pien­ten kou­lu­jen edut mm: tur­val­li­suus, jous­ta­vuus (jos on hyvät han­get, voi­kin viet­tää hiih­to­päi­vän, lähi­met­säs­sä ret­kei­lyn ja majo­jen raken­ta­mi­sen, luon­toon tutus­tu­mi­sen jne),varhaisen tuen anta­mi­sen mah­dol­li­suus, pie­net ryh­mä­koot ja koko kyläyh­tei­sön yhteen­kuu­lu­vuus kou­lun kanssa.

Ylei­ses­ti aja­tel­laan, että lap­sia voi kul­jet­taa vain pie­nel­tä kyläl­tä isoon kou­luun. Har­maa­sa­lol­la opet­taes­sa­ni kes­kus­tas­ta kou­lu­kyy­ti toi vuo­sit­tain oppi­lai­ta mei­dän pie­nel­le kou­lul­le. Nämä oppi­laat eivät eri syis­tä sel­vin­neet isol­la kivi­kou­lul­la. Uskon kun­nal­ta sääs­ty­neen pien­luo­kan perus­ta­mi­sen tai aina­kin moniin tuki­muo­toi­hin men­neet rahat. Enti­siä kou­lu­pii­ri- ja kun­ta­ra­jo­ja pitää tar­kas­tel­la laa­ja-alai­ses­ti oppi­lai­den ja per­hei­den etua aja­tel­len. Naa­pu­ri­kun­nas­ta kävi iso jouk­ko van­hem­pia aja­tuk­se­na siir­tää lap­set meil­le, kun omaa pien­kou­lua uhka­si lakkautus.

Yleen­sä käy niin, ettei tuki- ja eri­tyi­so­pe­tus­re­surs­se­ja lisä­tä isos­sa kou­lus­sa, vaik­ka sin­ne sii­re­tään oppi­laat lak­kau­te­tul­ta kou­lul­ta. Kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jien mää­räs­tä puhumattakaan.

Pie­nis­sä kylä­kou­luis­sa on yhdys­luok­kia. Hyvin suu­ri osa aina­kin nykyi­sin työs­sä­käy­vis­tä ja elä­ke­läi­sis­tä on opis­kel­lut yhdys­luo­kas­sa. Ja hyvin on opit­tu. Yhdys­luok­ka opet­taa kes­kit­ty­mis­tä, oman vuo­ron opet­te­lua, pie­nem­pien aut­ta­mis­ta, isom­mil­ta jo ennal­ta oppimista.

Kou­lu­lais­ten kun­to­mit­tauk­sis­sa haja-asu­tusa­luei­den oppi­lai­den kun­to on hei­ken­ty­nyt eni­ten. Ei ole ihme, kun vähäi­nen­kin kou­lu­mat­ka­lii­kun­ta jää pois kou­lu­kyy­dis­sä istu­mi­seen. Lisäk­si lak­kau­te­tun kou­lun urhei­lu­kent­tä luis­tin­ra­toi­neen jäte­tään yleen­sä hoi­ta­mat­ta. Ei voi siis vapaa-ajal­la­kaan urheil­la. Mitä täl­lai­nen kehi­tys mer­kit­see­kään tule­vai­suu­den terveydenhuollolle.

Jär­kyt­tä­viä ovat vii­me päi­vien uuti­set kou­lu­lais­ten teke­mis­tä puu­ko­tuk­sis­ta. Väli­tun­ti­val­vo­ja­na isol­la kou­lul­la on vai­keam­pi puut­tua alka­nee­seen sana­hark­kaan, kun ei tun­ne oppi­lai­ta. Jos nimeä kysyy, niin nau­res­kel­len voi­vat sanoa mitä vaan. Pie­nel­lä kou­lul­la oli help­po heti kysyä, mis­tä tuli kinaa. Kun oppi­lai­den van­hem­mat­kin tun­tee, niin tar­vit­taes­sa oli help­po olla yhteydessä.

Oulun kau­pun­gin pitää näyt­tää ole­van lap­si­per­heil­le veto­voi­mai­nen kun­ta ja antaa van­hem­mil­le todel­li­sia vaih­toeh­to­ja asu­mi­seen ja koulunkäyntiin.

Irma Vait­ti­nen, eläk­keel­lä ole­va huttukyläläinen