Teksti: Einari Greus
Parkumäen talo. Kirjasta Perinnealbumi Pohjois- Pohjanmaa 1 (sivulta 134) löytyy kuva vanhasta Parkumäen talosta. Kuvan tekstiosassa on mainintoja, jotka kaipaavat täsmennyksiä.
Juho Juhonpoika Kauppila osti Matti Juhonpoika Halonen Greukselta (Halonen Greus/ Ollila) puolet Halonen Greus 34- tilasta vuonna 1862 ja muutti sinne 1866. Samalla sukunimi muuttui ajan käytännön mukaisesti Kauppilasta Greukseksi. Juho Juhonpoika Kauppila oli isoisäni isoisä.
Juho myi tilanosan pojalleen Matille vuonna 1885 ja Matti edelleen sisarensa tyttärelle Kaisa Josefinalle, ”Fiinulle” ja tämän miehelle Kalle Kelalle 22.6.1929. Oletetulla kuvan ottohetkellä omistus oli siis vielä Matilla.
Matilla ja ehkä myös Juholla oli paperitöitä mahdollisesti ”jäänyt vaiheeseen”, sillä Fiinu ja Kalle Kela joutuivat tekemään tilanosan reisteröinnin pidemmän kaavan mukaisesti kuulutusmenettelyllä. He saivat tilanosan rekisteröityä Parkumäen tilaksi vasta 8.3.1932.
Tilanpitoa jatkoi heidän poikansa Toivo vaimonsa Einen kanssa. Eine Kelalla oli vielä jäljellä aineistoa tilan vaiheista ja kauppakirjoista. Eine harrasti maalausta ja oli maalannut pieneen valokuvaan perustuvan taulun talvisesta Parkumäen pihapiiristä.
Sukunimi – tilan nimi. Olin jo aiemmin ollut kiinnostunut sukunimeni alkuperästä ja aloin eläkkeelle jäätyäni tutkimaan asiaa. Löysin netistä sukututkija Aija Greuksen yhteystiedot. Hän oli tutkinut miehensä sukua (Haukiputaan Greus 1700…) ja päätynyt Tornioon, josta oli löytynyt vuonna 1720 syntynyt Henrik Greus.
Perimätiedon mukaan suolalaivalla Suomeen saapuneen Eskil-isän lisäksi mukana olisi tullut ainakin yksi hänen veljistään. Aijan mukaan Henrik Greus tuli Haloselle vävyksi avioitumalla Britha- tyttären kanssa 26.1.1746 ja nimi muuttui samalla Haloseksi, siis hieman pikkuvihana (1742- 1743) tunnetun ajanjakson jälkeen. Brithan vanhemmat olivat Carin Halonen ja Thomas Cristers Halonen/Kurkela.
Noihin aikoihin alkoi Haukiputaan kirkonkirjoissa esiintyä Haloinen eli Greus, myöhemmin 34 Haloinen eli Greus nimiyhdistelmä. Samoin kuten Haloinen eli Ukkola, 13 Haloinen eli Ukkola.
Paikan nimi. Sukutietoja etsiessäni kuulin perimätietoina kulkeneita tarinoita Parkumäen alueella olleista vanhoista hautapaikoista. Kukaan ei kuitenkaan osannut niistä tarkemmin kertoa.
Tutkija Mirkka Lappalainen on kirjassaan, Jumalan vihan ruoska, kertonut suurista Suomen nälkävuosista 1695- 1697. Tuolloin nälkä ja taudit tappoivat noin kolmanneksen Suomen väestöstä.
Samoihin aikoihin Ruotsin kuninkaaksi nousi Kaarle XII, joka joutui yhdeksi Suuren Pohjansodan osapuolista. Myös Suomesta piti varustaa sotilaita Kaarlen sotaretkille. Tsaari Pietari Suuren Venäjä oli vastapuolella yhtenä osapuolena.
Hävityn sodan jälkeen, Isovihaksi nimetyn ajanjakson aikana, venäläiset lähtivät kostoretkelle Suomen rannikkoa pitkin pohjoiseen, hävittäen taloja ja tappaen niiden asukkaita.
Ehkä tunnetuin tapaus sattui Hailuodossa, jossa murhattiin joukoittain asukkaita ja sinne paenneita, Ruotsiin matkalla olleita pakolaisia.
Löysivätpä tuholaiset tiensä Oijärvellekin syksyllä 1715. Tappoivat siellä Pulkkisen talon isännän ja polttivat talon. (Pauli Kaisto: Olhavasta ollaan). Ajanjaksoon perehtyneet voisivat kertoa tapahtumista tuon ajan Haukiputaalla. Itkua ja parkua on varmasti näilläkin seuduilla tuolloin riittänyt. Olisiko tuossa aineksia nimeen Parkumäki?
Vanhan kuvan kertomaa
Kalle Kelan omistama Parkumäen talo ja sen piharakennuksia Oulun–Kemin maantien (nyk. Parkumäentien) varressa kuvattuna Pahaojan sillalta päin Parkumäen kylässä 1920-luvun puolivälissä. Kuvassa näkyvä vanha päärakennus purettiin vuonna 1955. Sen rinnalle oli jo vuonna 1933 tehty uusi päärakennus, jossa asutaan edelleenkin.
Pikkuvihan aikaan perustettu Parkumäen tila on antanut nimen koko kylälle, johon kuuluvat Greuksenperä, Ukkolanperä, Ojalanperä, Kalliomäki, Luukelanperä, Tomminniemi ja Susijärvi.
Maantiellä näkyy Halosenniemen vappukulkue matkalla Martinniemen työväentalolle. Halosenniemen työväentalolta lähteneet marssijat yhtyivät Pahajoen sillalla martinniemeläisten kulkueeseen ja yhteiseen vappujuhlaan Martinniemeen marssittiin yhdessä.
Valokuvan otti Eepi Päkkilä, joka oli aktiivisesti mukana järjestö- ja kunnalliselämässä ja sotien jälkeen pitkään Haukiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kuvan omistaa Anne Sipola.