
Teijo Liedes.
Kansa on äänensä antanut ja poliitikot ovat päättäjäpestit jakaneet. Maanantaina 2. kesäkuuta niin kunnanvaltuusto kuin aluevaltuusto tekevät lopulliset päätökset siitä, kuka saa minkäkin paikan.
Nyt kannattaa siis kääntää katse siihen, mitkä ovat tulevaisuuden näköalat. Käsittelen tässä vain kuntaa ja nimenomaan Iin näkökulmasta.
Kunnan keskeinen tehtävä on taata kuntalaisille mahdollisimman suuret mahdollisuudet hyvinvointiin. Ja keskeinen hyvinvoinnin tekijä on lasten ja nuorten ja sitä kautta koko perheen hyvinvointi, siis varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden laatu ja määrä. Yhtenäinen kasvupolku varhaislapsuudesta toisen asteen opintoihin pitää rakentaa sujuvaksi ketjuksi, joka on turvallinen ja sekä opettaa että kasvattaa.
Sivistystoimella on keskeinen tehtävä siinä, miten hyvinvoiva koko kunta itse asiassa on. Toki vapaa-ajan palveluilla – kulttuuri, liikunta, kansalaisopisto yms. – on myös tärkeä rooli siinä, miten kunnassa viihdytään ja jaksellaan.
Toinen kunnan keskeisistä tehtävistä on mahdollistaa kuntalaisille myös taloudellinen hyvinvointi. Se lähtee siitä, että kunnan on kyettävä ensinnäkin huolehtimaan omasta taloudestaan, mutta toiseksi kunnan on mahdollistettava myös muu taloudellinen hyvinvointi. Se tarkoittaa sitä, että kunnan pitää huolehtia osaltaan myös elinkeinoelämän tarpeista, jotta kuntaan syntyisi työpaikkoja eli kasvua.
On iso lähitulevaisuuden kysymys, mihin kasvu suuntautuu. Ilmastonmuutos ja kasvun kestävyys ovat tuoneet kasvun tavoitteluun vakavan haasteen: kasvu on toivottavaa ja mahdollista vain, jos se suuntautuu vähäpäästöiseen tai jopa päästöttömään tuotantoon. Eikä kasvu voi enää tuhota luonnon monimuotoisuutta ilman, että toimet selkeästi ja luotettavasti kompensoidaan.
Kolmas tulevaisuuden näkymä on väestörakenteen muutos. Vanhusten suhteellinen määrä lisääntyy ja lapsia syntyy entistä vähemmän. Paitsi sosiaali- ja terveystoimessa, myös sekä elinkeinoelämässä että kunnan sivistystoimessa tämä kehitys on otettava huomioon. Mistä meillä riittää työvoimaa, jos tavoittelemme taloudellista kasvua?
Ja mistä meillä riittää riittävästi koulutettuja nuoria ja aikuisia nopeasti kehittyvän elinkeinoelämän tarpeisiin ylipäätään? Tarvitaanko maahanmuuttoa ja millaista? Ja miten meidän on sopeutettava varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämistä, kun lapsimäärä vähenee?
Edellä esiin nostamani tulevaisuuden näkymät tarjoavat nyt aloittaville ja jatkaville päättäjille mielenkiintoisen ja vaikeitakin ratkaisuja vaativan tehtäväkentän, puhumattakaan siitä, että tässä oli vain kapea katsaus kunnan tärkeimmistä tehtävistä. Luotan kuitenkin siihen, että Iissä pystytään poliittisella yhteistyöllä löytämään hyvä tie tulevaisuuteen. Viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta ja vaatii tulevaisuuden ennakointia, jotta emme ajaudu lyhytnäköisiin ratkaisuihin.
Kun uusi valtuusto päivittää Iissäkin kuntastrategiaa, toivon, että strategian pohjaksi käydään ensin laaja keskustelu siitä, millainen tulevaisuus meitä tilastojen ja todellisuudessa vallitsevien trendien mukaan odottaa. Keskusteluun olisi toivottavaa saada asiantuntijoiden näkemyksiä, ja keskusteluun soisin myös kuntalaisten osallistuvan aktiivisesti.
Teijo Liedes, Iin kunnanhallituksen puheenjohtaja, Vasemmistoliitto