Päät­tä­jäl­tä, Sir­pa Tik­ka­la: Pal­ve­lu­verk­koa kulttuuripääkaupunkivuonna

Oulun kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki­vuo­si alkoi tam­mi­kuus­sa komeas­ti. Teho­vii­kon­lo­pun tapah­tu­mat levit­täy­tyi­vät eri puo­lil­le kau­pun­kia, ja lumi­sa­tees­ta huo­li­mat­ta ihmi­set läh­ti­vät liik­keel­le san­koin joukoin.

Tun­tui hyväl­tä näh­dä kau­pun­ki täyn­nä elä­mää ja ute­lias­ta pöhinää!

Seu­raa­va viik­ko palaut­ti mei­dät nopeas­ti maan pin­nal­le: Kau­pun­gin viran­hal­ti­jat jul­kis­ti­vat esi­tyk­sen­sä pal­ve­lu­verk­koon suun­ni­tel­luis­ta leik­kauk­sis­ta – ja oli­han luet­ta­va kiel­tä­mät­tä hur­jaa. Kou­lu­ja oltai­siin sul­ke­mas­sa laa­jas­ti eri puo­lil­la Oulua, ja muu­tok­set ulot­tui­si­vat myös museoi­hin, asu­kas­tu­piin, kir­jas­toi­hin, nuo­ri­so­ti­loi­hin ja lii­kun­ta­paik­koi­hin. Kii­min­ki­jo­ki­var­res­ta kou­lut kävi­si­vät suun­ni­tel­man toteu­tues­sa hyvin vähiin.

Ei siis ihme, että sekä päät­tä­jät että asuk­kaat herä­si­vät vas­tus­ta­maan ja kyse­le­mään perus­te­lu­ja. Esi­tyk­ses­sä oltiin sul­ke­mas­sa muun muas­sa Hiuk­ka­vaa­ran suu­ren kou­lun yhtey­des­sä ole­va nuo­ri­so­ti­la ja muut­ta­mas­sa vas­ta remon­toi­tu Ase­man kou­lu päi­vä­ko­dik­si. Kii­min­ki­jo­ki­var­res­sa lak­kaut­ta­mi­sen koh­tee­na oli­si­vat Vesa­lan, Tirin­ky­län ja Hut­tu­ky­län koulut.

Sivis­tys­lau­ta­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja­na tie­sin, että oppi­las­mää­rän vähe­ne­mi­nen ja edel­li­sen val­tuus­ton aset­ta­mat sääs­tö­ta­voit­teet pakot­ta­vat mei­tä vai­kei­siin rat­kai­sui­hin. Sil­ti esi­tyk­sen laa­juus ja nopeus yllättivät.

Sir­pa Tikkala.

Syk­syn kolum­nis­sa­ni toi­voin, että kun­ta­lai­sia kuul­tai­siin aidos­ti pal­ve­lu­verk­koa val­mis­tel­taes­sa. Kuu­le­mis­ti­lai­suuk­sis­sa asuk­kaat ovat tuo­neet huo­li­aan esil­le aktii­vi­ses­ti, puhu­neet tun­teel­la ja tie­dol­la, mut­ta me päät­tä­jät emme ole vie­lä saa­neet yhteen­ve­toa kuu­le­mis­ten sisäl­lös­tä. Verk­ko­ky­se­lyyn toi­vot­ta­vas­ti vas­tat­tiin ahke­ras­ti – odo­tan sen tulok­sia suu­rel­la mielenkiinnolla.

Vii­me viik­ko­jen aika­na olem­me päät­tä­ji­nä laa­ti­neet pit­kän lis­tan lisä­ky­sy­myk­siä, ja viran­hal­ti­jat ovat työs­tä­neet vas­tauk­sia meil­le ilta toi­sen­sa jäl­keen. Edes­sä on iso urak­ka, kun käym­me läpi nume­rot, vai­ku­tuk­set, vaih­toeh­dot ja kun­ta­lais­ten vies­tit. Lap­sil­le ja veron­mak­sa­jil­le par­hai­den rat­kai­su­jen löy­tä­mi­nen vaa­tii perus­teel­lis­ta perehtymistä.

Olen itse työs­ken­nel­lyt pit­kän uran opet­ta­ja­na eri kokoi­sis­sa kou­luis­sa ja nykyi­sin reh­to­ri­na. Tun­nen hyvin pien­ten ja suur­ten kou­lu­jen vah­vuu­det. Yksi asia on var­ma: ope­tuk­sen laa­tu ei rii­pu kou­lun koos­ta eikä sijain­nis­ta. Hyvää ope­tus­ta voi saa­da yhtä lail­la pie­nes­sä kah­den opet­ta­jan kylä­kou­lus­sa kuin isos­sa tuhan­nen oppi­laan yksi­kös­sä – sen teke­vät ihmiset.

Mut­ta kou­lu on pal­jon muu­ta­kin kuin ope­tus­ta. Se on kylän sydän, koh­taa­mis­paik­ka ja iden­ti­tee­tin vah­vis­ta­ja. Kun se pysäh­tyy, koko kylän syke hidastuu.

Uuden kau­pun­ki­stra­te­gian val­mis­te­lus­sa per­heys­tä­väl­li­syys nousi voi­mak­kaas­ti esil­le. Toi­von, että se näkyy myös pää­tök­sis­sä – ettei kaik­kea kat­so­ta pel­kän kulusa­rak­keen kaut­ta. Samal­la ymmär­rän, että lap­si­mää­rän vähe­ne­mi­nen ja enna­koi­tu 37 mil­joo­nan euron leik­kaus val­tio­no­suuk­siin on val­ta­va haas­te. Mei­dän on pak­ko teh­dä valintoja.

Pal­ve­lu­verk­ko­pää­tök­set kos­ket­ta­vat suo­raan las­ten arkea, per­hei­den valin­to­ja ja kylien elin­voi­maa pit­käl­le tule­vai­suu­teen. Sik­si on tär­ke­ää tar­kas­tel­la koko­nai­suut­ta pelk­kää sääs­tö­ta­voi­tet­ta laajemmin.

Nyt on aika tutus­tua mate­ri­aa­lei­hin, kysyä lisää ja käy­dä kes­kus­te­lua asuk­kai­den kans­sa. Kesä­kuus­sa on pää­tös­ten aika.

Kes­kus­te­lu on nyt tär­keäm­pää kuin koskaan.

Sir­pa Tik­ka­la, sivis­tys­lau­ta­kun­nan vpj, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, Keskusta