Päät­tä­jäl­tä: Mihin hii­li­nie­lut katosivat?

Suo­mi val­tio­na ja useim­mat kun­nat Oulu ja Ii mukaan lukien pyr­ki­vät saa­vut­ta­maan hii­li­neut­raa­liu­den vuo­teen 2035 men­nes­sä. Sii­hen on aikaa enää alle 10 vuotta.

Hii­li­neut­raa­lius tar­koit­taa, että kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt ovat enin­tään saman­suu­rui­set kuin hii­li­nie­lut. Oulus­sa kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt ilman maan­käyt­tö­sek­to­ria oli­vat vii­mei­sim­män las­kel­man mukaan 643,5 kt (643 500 ton­nia) ja Iis­sä 96,7 kt vuon­na 2024. Kai­kis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä ei pääs­tä koko­naan eroon esi­mer­kik­si lii­ken­tees­sä ja teol­li­suu­des­sa. Oulus­sa lii­ken­teen pääs­töt las­ke­vat erit­täin hitaas­ti eikä täy­sin pääs­töt­tö­mään lii­ken­tee­seen pääs­tä kym­me­nes­sä vuodessa.

Nämä jäl­jel­le jää­vät pääs­töt pitäi­si siis kat­taa maan­käyt­tö­sek­to­rin hii­li­nie­luil­la. Käy­tän­nös­sä mah­dol­li­nen hii­li­nie­lu löy­tyy met­sis­tä. Met­sien hii­li­nie­luil­la pitäi­si kat­taa sekä edel­lä mai­ni­tut pääs­töt että muun maan­käyt­tö­sek­to­rin kuten vil­je­lys­mai­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt. Mut­ta, löy­tyy­kö met­sis­täm­me tar­peek­si hiilinieluja?

Poh­jois-Poh­jan­maan maan­käyt­tö­sek­to­rin kas­vi­huo­ne­kaa­su­ta­seet ja hii­li­va­ras­tot jul­kis­tet­tiin 3.6.2025. Uusim­mat tie­dot ovat vuo­del­ta 2023.

Rapor­tis­ta käy ilmi, että met­siem­me hii­li­nie­lut ovat koko­naan hävin­neet lähes kai­kis­sa Poh­jois-Poh­jan­maan kun­nis­sa. Met­sät ovat olleet pääs­tö­läh­tei­tä jo vuo­des­ta 2017 alkaen ja tilan­ne on vuo­si vuo­del­ta huo­non­tu­nut. Puus­ton hii­li­nie­lu on romah­ta­nut ja samaan aikaan met­sä­maan maa­pe­räs­tä vapau­tu­vat pääs­töt ovat monin­ker­tais­tu­neet. Näi­tä pääs­tö­jä tulee mm. oji­te­tuil­ta soil­ta tur­peen hajotessa.

Uusim­man tilas­ton mukaan Oulus­sa met­sät tuot­ta­vat hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 104 kt ja Iis­sä 77 kt vuo­des­sa. Kun­tien pin­ta-alaan suh­teu­tet­tu­na met­sien tilan­ne Oulus­sa ja Iis­sä on täs­mäl­leen sama. Iis­sä maan­käyt­tö­sek­to­rin pääs­töt maa­ta­lous­maa mukaan lukien ovat yhteen­sä 115 kt eli sel­väs­ti suu­rem­mat kuin kun­nan muut pääs­töt yhteensä.

Met­sät eivät siis näyt­täi­si aut­ta­van kun­tia ilmas­to­ta­voit­tei­siin pää­se­mi­ses­sä, vaan päin­vas­toin met­sien kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töt kas­va­vat liki samaa tah­tia, kuin mui­ta pääs­tö­jä saa­daan vähen­net­tyä. Suu­rim­mat syyt tähän tilan­tee­seen ovat suu­ret hak­kuu­mää­rät ja oji­tus­ten ja ilmas­ton läm­pe­ne­mi­sen kiih­dyt­tä­mä tur­ve­mai­den pääs­tö­jen kas­vu. Esi­mer­kik­si Oulus­sa on kau­ko­läm­mön tuo­tan­nos­sa siir­ryt­ty tur­peen pol­tos­ta run­ko­puun, jopa tuk­ki­pui­den polt­ta­mi­seen. Näin kau­ko­läm­mön pääs­töt on saa­tu las­ken­nal­li­ses­ti vähe­ne­mään, vaik­ka käy­tän­nös­sä pääs­töt on vain siir­ret­ty entis­tä suu­rem­pi­na maan­käyt­tö­sek­to­ril­le met­sien päästöiksi.

Hak­kuu­mää­rien kas­vu ei kui­ten­kaan joh­du yksin ener­gia­puun käy­tös­tä, sil­lä myös esi­mer­kik­si Oulun ja Kemin kar­ton­ki- ja sel­lu­teh­tai­den inves­toin­nit ovat lisän­neet puun käyt­töä. Teh­tai­den val­mis­ta­mil­la bio­tuot­teil­la voi­daan kor­va­ta fos­sii­li­sia mate­ri­aa­le­ja, mut­ta ilmas­to­ta­voit­tei­ta emme nyky­me­nol­la saavuta.

Mikä­li kun­nat ja Suo­mi val­tio­na halua­vat pitää kiin­ni ilmas­to­lu­pauk­sis­taan, pitäi­si­kin päät­tä­jien kiin­nit­tää sel­väs­ti enem­män huo­mio­ta maan­käyt­tö­sek­to­riin ja eri­tyi­ses­ti met­sien hii­li­nie­lui­hin myös meil­lä Oulus­sa ja Iis­sä. Enää ei voi­da puhua hii­li­nie­lu­jen vah­vis­ta­mi­ses­ta, vaan ensin met­sät pitäi­si saa­da palau­tet­tua hiilinieluiksi.

Pelk­kä puus­ton kas­vun lisää­mi­nen ei rii­tä, vaan myös maa­pe­rän pääs­töt on saa­ta­va laskuun.

Esa Aal­to, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, alue­val­tuu­tet­tu, maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen jäsen, ilmas­to­työn neu­vot­te­lu­kun­nan, vara­pu­heen­joh­ta­ja, Vihreät