Aila Paaso.
Uusi vuosi 2024 on Iin 650 juhlavuosi. Ii on vanha emäpitäjä, johon kuuluivat aikanaan Haukipudas, Kiiminki, Ylikiiminki, Yli-Ii, Pudasjärvi, Ranua, Kuivaniemi ja Simo. Asutus laajeni 1500 luvulla kantakylissä ja jokivarsilla, tärkeimpiä elinkeinoja olivat kalastus, metsästys ja karjanhoito, myöhemmin maatalous. Lisäksi harjoitettiin uittoa ja puutavaran vientiä.
Iin Hamina oli jo keskiajalla tärkeä kauppa‑, markkina- ja satamapaikka ja muistutti pientä kaupunkia aittoineen, kauppapuoteineen ja käsityöläisasumuksineen. Kauppaa käytiin lohella, tervalla ja turkiksilla. Haminan raitilla olevan opastaulun mukaan 1800–1900 lukujen vaihteessa Iin Haminassa oli lukuisa määrä erilaisia ammatinharjoittajia kuten räätäli, muurari, maalari, kupariseppä, teurastaja, leipuri, uurmaakari, karvari, varvari, rättäri, kuppari, kuohari, prykäri, koppaslaakari, satulamaakari, tälläri, lankmestari ja förmynttäri. Ii oli myös teollisuuden uranuurtajia, siitä esimerkkeinä Nybyn lasitehdas ja Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilän saha.
Vuosisatojen saatossa maailma on muuttunut, elinkeinot ja mittarit sen myötä. MDI ja FCG Finnish Consulting Group julkaisivat kehittämänsä elinvoima‑, pito- ja vetovoimaindeksin (EVP), jonka avulla voidaan tarkastella ja vertailla kokonaisvaltaisesti alueiden suhteellista kehitystä kuntatyypeittäin, koon tai maantieteellisen sijainnin mukaan. Indeksi perustuu Tilastokeskuksen tietokantojen muuttujiin. Niin sanottuun kovaan elinvoimaan liittyviä muuttujia ovat mm. väestökehitys, työpaikka- ja työllisyyskehitys, yritysperustanta, rakentaminen, asuntotuotanto, julkiset ja yksityiset investoinnit, matkailijat ja vapaa-ajan asuminen.
Iin kovaan elinvoimaan liittyvät tunnusluvut ovat olleet pääasiassa maltillisesti kasvavia ja suunta on lupaava viime vuosien kehityksen myötä. Iin sijainti ja saavutettavuus Oulun läheisyydessä valtaväylien varrella on mahdollisuus ja liikenneyhteyksien kehittäminen on ajankohtaista. Kaukojunien pysähtyminen Iin asemalla avaa raideliikenteen umpisolmun ja mahdollistaa myös lähijunaliikenteen käynnistämisen tulevaisuudessa. Ii on laaja kunta ja pitkäjänteinen maapolitiikka luo edellytyksiä erilaisille valinnoille asuin- ja elinympäristöön liittyen. Matkailualan mahdollisuudet ovat moninaiset ja hyödynnettävissä.
Ii on kokoaan isompi edelläkävijä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvissä käytännön arjen teoissa. Iin ilmastotyö on brändi ja käsite kansallisesti ja kansainvälisestikin tarkasteltuna. IlmastoAreena ‑foorumeissa ovat kohdanneet asiantuntijat ja käsitelty on mm. ilmastotyötä kunnissa, arkityön merkitystä sekä ajankohtaisia teemoja ja ympäristöasioita. Kaavoitusten avulla on vuosien kuluessa mahdollistettu tuulivoiman sijoittumisen kunnan alueelle. Puhtaan energian tuotannon toivotaan tuovan tulevaisuudessa myös investointeja ja liiketoimintaa. Kiinteistöverojen tuoma hyöty on merkittävä kunnan elinvoimalle ja taloudelle.
Voimalaitosrakentaminen, niin vesivoima kuin tuulivoimakin on aiheuttanut ja aiheuttaa paikallisesti sijaintikunnalle ja asukkaille myös haittoja. Viime aikoina esille tulleet vaatimukset kiinteistöverotulojen liittämisestä valtionosuuksien tasausjärjestelmän yhteiseen pottiin kaikille kunnille jaettavaksi on käsittämätön. Ehdotus on myös ristiriidassa Suomen puhtaan teollisuuden rakentamisen tavoitteiden kanssa. Hallitusten vaihtuessa ei saisi vesittää aikaisemmin sovittuja pitkäntähtäimen suunnitelmia ja miljardien investointeja. Vihreää siirtymää edistävien kuntien toimintaa tulisi päinvastoin tukea valtion taholta ja arvostaa sitä työtä mitä kunnissa on jo tehty ja tehdään energiatoimien, ilmastomuutokseen sopeutumisen, yhteisen toimeentulon ja ihmisten palvelujen hyväksi.
Pehmeä elinvoima tulee korostumaan entisestään ja on tulevaisuuden Iille tärkeä pito- ja vetovoimatekijä. Näitä vaikeasti mitattavia ja vertailtavia mittareita ovat mm. identiteetti, avoin ilmapiiri, yhteisöllisyys, luottamus, arvostus, osallisuus, koettu elämänlaatu, hyvinvointi, turvallisuus, viihtyisyys ja asukastyytyväisyys. Alueen veto- ja pitovoimaa voidaan edistää esim. erilaisten asukasprofiilien avulla määrittelemällä ryhmille ja yksilöille tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Elinympäristömme luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja pohjavesien suojelun merkitys kasvaa entisestään. Ii on saanut ELY:ltä osarahoituksen pohjavesisuojelusuunnitelman laatimiseksi, työ on käynnistynyt ja suunnitelma valmistuu kesällä 2024. Hyvän juomaveden saannin turvaaminen on tärkeä osa iiläisten hyvinvointia.
Vuosisatojen ajan Iin kunta on elänyt ajassa. Juhlavuonna elinvoimaisella Iillä on mahdollisuus näkyä, kuulua, vaikuttaa sekä lisätä veto- ja pitovoimaansa alueella.
Tämän vuoden viimeisen kolumnini myötä toivotan kaikille Rantapohjan lukijoille hyvää uutta vuotta.
Aila Paaso, Iin kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen, Vihreät, sit.