Päät­tä­jäl­tä: Asioil­la on monia puolia

Ris­to Säkkinen.

Tänä syk­sy­nä olen käy­nyt kah­des­ti Rova­nie­mel­lä. Mat­kai­lu kukois­taa ja vie ohi­men­nen vuo­kra-asun­not pai­kal­li­sil­ta. Kun ei ole paik­kaa, mihin aset­tua asu­maan, jää työ­paik­ka vas­taa­not­ta­mat­ta. Pahi­ten asun­to­pu­las­ta kär­si­vät pie­ni­tu­loi­set ja opiskelijat.

Kenen syy, että vuo­kraus­toi­min­ta on vinou­tu­nut? Lain­sää­dän­tö ja kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko on jää­nyt ahneu­den jal­koi­hin. Lyhyt­vuo­kraus tuot­taa lii­an hyvin, jot­ta lie­veil­miöi­hin puu­tut­tai­siin lail­li­ses­ti. Muu­toin kan­sa mars­sii kaduil­le vaa­ti­maan oikeut­ta sääl­li­seen asu­mi­seen. Esi­merk­ke­jä löy­tyy Espan­jas­ta, Barce­lo­nas­ta ja Kana­rian saarilta.

Asia voi kuu­los­taa etäi­sel­tä. Mat­kai­lun tuo­maa vau­raut­ta ja asun­to­pu­laa tus­kin kukaan rova­nie­me­läi­sis­tä osa­si odot­taa aika­na ennen koro­naa. Kaik­kia asioi­ta oli­si hyvä poh­tia joka puolelta.

Elä­mä­ni aika­na olen oppi­nut, että kylä, kun­ta, kau­pun­ki, seu­tu, jopa val­tio on niin hyvä kuin on huo­noin töl­li asuk­kai­neen. Sitä en ollut aiem­min kuul­lut, että köy­hil­tä, pie­ni­tu­loi­sil­ta, jopa kes­ki­tu­loi­sil­ta otta­mal­la ja pois jaka­mal­la parem­pi­tu­loi­sil­le, vau­raim­mil­le luo­daan hyvää kaikille.

Run­saas­ti seik­kai­lu- ja jän­ni­tys­kir­jo­ja luke­nel­le kään­tei­nen Robin Hood oli outo ja hil­jen­tä­vä mene­tel­mä. Ällis­tyin, sit­ten havah­duin. Sehän oli oppi­kir­jae­si­merk­ki ”Pal­tu­rin käsi­kir­jas­ta, luvus­ta: Miten höy­näy­tän hyvä­us­koi­sia. Kysei­sen luvun pää­op­pi on: ”Pie­nes­tä val­hees­ta jää kiin­ni, suu­res­ta harvemmin.”

Toi­von vil­pit­tö­mäs­ti, että kään­tei­nen Robin Hood ‑sumu­tus ei aina­kaan Oulun kau­pun­kiin tai Iin kun­taan iske opik­si hoi­taa taloutta.

Edel­lä mai­nit­tu­jen asioi­den vas­tauk­set elä­vät aikan­sa. His­to­riaop­pien mukaan kysy­myk­set tule­vat yhä uudes­taan. Näin lie­nee ollut ja tul­lee olemaan.

Vuo­den­kier­to on vää­jää­mä­tön­tä ja osin ennus­tet­ta­vaa. Minul­le on taval­lis­ta odot­taa tule­vaa. Olen huo­man­nut, että luon itsel­le­ni eri­lai­sia ajan­jak­so­ja ja pää­mää­riä. Tähän aikaan vuot­ta odo­tan malt­ta­mat­to­ma­na jou­lu­kuun kol­mat­ta sun­nun­tai­ta. Jak­san val­lan hyvin vuot­taa vie­lä vajaat kuusi viik­koa sii­hen asti, että päi­vä pite­nee. Mil­lai­nen sää on tal­vi­päi­vän sei­sauk­se­na, on toi­sar­vois­ta. Tär­kein­tä on valon mää­rän lisään­ty­mi­nen. Jou­lu­na onkin jo valoisampaa.

Ris­to Säk­ki­nen, kun­nan­val­tuu­tet­tu, SDP, Ii